Tuulivoima vastatuulessa: Ympäristöluvat estävät ympäristöystävällisyyden

Kristiinankaupungissa ja Raumalla on väsähdetty loputtomaan tuulimyllybyrokratiataisteluun. Tarkoituksena olisi toteuttaa kansallista tavoitetilaa uusiutuvan energian rakentamisella. Paperit pyörivät, mutta myllyt eivät. Tuulivoiman rakentaminen seisoo. Konsultit tekevät selvityksiä ja mallinnuksia, lakimiehet laativat kirjelmiä. Yhteiskunta menettää ja viranomaisresurssit palavat.

Kauppakamarien helppohallinto.fi-kampanja käsittelee hallinnollisia rasitteita. Vuorossa ovat ympäristöluvat. Parhaimmillaan ne toteuttavat hyvää elinympäristöä. Pahimmillaan ne lyövät itseään korville: ympäristöystä-välliset tuulivoimalat eivät toteudu kaavoitus- ja ympäristölupabyrokratian vuoksi.

UPM on Raumalla hakemassa lupia tehdasalueelle suunnitelluille tuulivoimaloille. Kristiinankaupungissa haluttaisiin rakentaa tuulivoimaloita teollisuusalueelle kivihiilivoimalan viereen. Molemmat ovat byrokratian aiheuttamassa vastatuulessa.

Tavoite ilman toteutusta

UPM on suunnitellut teollisuusalueelleen usean tuulivoimalan puistoa. Alkuperäisestä tavoitteesta määrä on nyt tippunut kolmeen ja senkin toteutuminen on epävarmaa.

“Tuulivoima kansallisena tahtotilana on jäämässä silkaksi teoriaksi. Käytännössä sen toteuttaminen on liian vaikeaa, jopa jo rakennetulle tehdasalueelle,” huokaa UPM:n tehtaanjohtaja Kari Pasanen Raumalta.

“Kaikki aika menee byrokratian kanssa taistelemiseen. Luvitusta on palloteltu edestakaisin viiden vuoden ajan. Papereita siirretään luukusta toiseen, lausutaan ja palautetaan käsittelyyn", vahvistaa Innopowerin Sami Kuitunen.

Teoriaa ilman käytäntöä

Suomen tavoite on nostaa uusiutuvan energian käytön osuus 38 prosenttiin vuoteen 2020 kansallisen velvoitteen mukaisesti. Hallitus linjasi pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiassa, että tuulivoimaa pitäisi olla 6 TWh:n tuotanto vuonna 2020, joka on runsas 800 tuulivoimalaitosta. Nyt niitä on alle 200, viime vuonna tuli 30 lisää. Näiden lukujen valossa tavoitteen toteutuminen näyttää mahdottomalta.

“Kansallisen tahtotilan toteuttamiseksi ei ole tehty eikä varmistettu sitä tukevaa ja mahdollistavaa lainsäädäntöä, asetuksia, ministeriöiden ohjeistuksia ja tulkintoja. Poliitikot ovat lausuneet kauniisti, mutta siihen se on jäänyt. Tulkinnoissa on valtavat erot niin alueittain kuin virkamiehittäin. Se taas johtuu sekavasta lainsäädännöstä ja epäselvästä ohjeistuksesta, joka vielä muuttuu jatkuvasti valmisteluprosessin aikana,” sanoo Pasanen.

Raumalla ja Kristiinankaupungissa ymmärretään, että pitää tehdä asianmukaiset selvitykset. Mutta valmistelutyössä byrokratia on aiheuttanut ainakin puolet lisää työtä normaaliin selvitystasoon verrattuna.

Byrokratiaongelman aiheuttaa se, että Suomessa on 15 ELY-keskusta ja neljä ympäristölupia käsittelevää aluehallintovirastoa, yli 300 kuntaa sekä 19 kaavoitukseen kantaaottavaa maakuntaliittoa. Näistä syntyy hierarkkinen järjestelmä, jossa jokaisessa yksikössä ja alueella tehdään omat ratkaisut. Lisäksi tuulivoimaan ottavat kantaa muutkin viranomaiset, kuten Liikennevirasto, Trafi ja puolustusvoimat, sekä Finavia.

Ennakoitavuus vaikeaa

Ympäristö on meille kaikille arvokas, siinä toimimista pitää valvoa ja sitä täytyy säädellä.

"Yrityksissä kyllä ymmärretään kestävän toiminnan päälle. Yhteiskuntavastuu on myös kilpailuetukysymys. On tehokkaampaa ja edullisempaa toimia kerralla oikein. Mutta ohjeiden noudattamisesta on tullut loputon ja ennakoimaton esterata", sanoo Lapin kauppakamarin asiamies Taija Jurmu.

Yritysten näkökulmasta ympäristölupajärjestelmän suurimpia haasteita ovat resursointi, tasapuolisuus, avoimuus ja ymmärrettävyys. Kauppakamarien yritysjohtajakyselyyn vastanneista yli 80 prosenttia on sitä mieltä, että ympäristölupien toimivuus on tärkeää yrityksen toiminnalle, kasvulle ja kehitykselle. Ympäristölupiin liittyviä prosesseja oman yrityksensä toiminta-alueella pitää kuitenkin sujuvana vain alle kolmannes vastaajista eli 29 prosenttia. Vastanneista yritysjohtajista kaksi kolmasosaa eli 66 prosenttia kokee, ettei ympäristöhallinto koordinoi päätöksentekoaan sujuvasti muiden viranomaisten kanssa.

Lähde: Keskuskauppakamari

0 kommenttia:

Lähetä kommentti