Talvivaaran jätevesivuodon ympäristövaikutusten arviointia koskeva raportti valmistunut

Suomen ympäristökeskus (SYKE) on julkaissut Talvivaaran kipsisakka-altaan jätevesivuotoa koskevan raportin. Raportti käsittelee marraskuun 2012 vuodosta aiheutuneita haittoja ja riskejä vesiympäristölle. Vuodon seurauksia tarkasteltiin 5.11. - 7.12.2012 kerättyjen tietojen perusteella.

Aineiden yhteisvaikutukset suurin riskitekijä

Jätevesivuodon seurauksena ympäristöön joutui kaivoksen tavanomaiseen kuormitukseen verrattuna moninkertainen määrä haitallisia aineita. Arvion mukaan suurimmat ympäristöriskit aiheutuivat todennäköisesti eri aineiden yhteisvaikutuksista. Jätevedessä olleet eri metallit ovat voineet joko suoraan lisätä toistensa myrkkyvaikutuksia tai yhdessä aiheuttaa häiriön eliöiden tasapainotilaan.

Kalojen ja muiden eliöiden hyvinvoinnin kannalta oleellisia ovat ääri-ilmiöt, eli happamuuden ja metallipitoisuuksien maksimiarvot sekä niiden nopeat muutokset. Eliöihin vaikuttavan pitoisuustason vesistöissä ylittivät selvimmin alumiini, nikkeli ja sinkki, mutta myös uraani ja kadmium. Päästö vahvisti kaivosaluetta lähinnä olevissa pienissä järvissä jo tapahtunutta suolaantumista ja veden kerrostumista, mikä on estänyt alusveden hapettumisen.

Alueen vesistöille koituvat seuraukset selviävät aikaisintaan avovesikaudella 2013, ja kalaston ja koko ravintoketjun osalta ehkä vasta myöhemmin. Esimerkiksi kevään sulamisvedet voivat muuttaa jätevesipäästön kulkeutumista ja ympäristövaikutuksia. Talven 2013 aikana tulisikin arvioida, mitä tapahtuu Kivijärven alusvedessä oleville metalleille. Oleellista olisi tietää, kuinka suuri osa niistä voi kulkeutua eteenpäin vesistössä. Vastaava tarkastelu tulisi tehdä Kolmisoppi-järven osalta pohjoisessa.

Jätevesivuoto nosti esiin uusia tutkimus- ja kehitystarpeita

Raportti käy läpi ympäristövaikutusten arviointia hankaloittavia tekijöitä ja tutkimus- ja kehityskohteita. Toistaiseksi ei esimerkiksi tunneta riittävän hyvin eri metallien ja kemikaalien yhteisiä vaikutuksia. Niistä olisi tärkeää tuottaa uutta tutkimustietoa, sillä yhteisvaikutus voi olla ympäristölle haitallisinta.

Ainekulkeumia on mallinnettu SYKEn vesistömallijärjestelmällä (VEMALA). Raportissa todetaan, että jatkuvien virtaamamittausten puute heikentää tulosten luotettavuutta. Vesistövaikutusten arvioinnin mallintamista tulisikin kehittää, jotta soveltuva ohjelma olisi käytettävissä nopeasti yllättävissä onnettomuustilanteissa. Myös vesistöjen tilavuus- ja uomatietojen tulisi olla nykyistä tarkempia.

Jätevesipäästön mahdolliset vaikutukset ovat havaittavissa pohjavedessä vasta pitkän ajan kuluessa. Kaivospiirin alueella tehdas- ja liuotusalueiden läheisyydessä on todettavissa kaivostoiminnan ennen kipsisakka-altaan vuotoa aiheuttamaa pohjaveden laadun muutosta. Kaivospiirin ja sen lähiympäristön pinta- ja pohjaveden hydraulinen yhteys tulisi selvittää nykyistä tarkemmin ja kaivospiirin lähialueiden kaivojen veden laatua tulisi seurata mahdollisten muutosten havaitsemiseksi. Alue ei ole kunnallisen vedenhankinnan kannalta luokiteltu pohjavesialue.

Vuotoon ja sen jälkihoitoon liittyvistä viranomaistoimenpiteistä vastaavat ympäristöasioiden osalta alueelliset ELY-keskukset. SYKE toimii asiantuntijalaitoksena erikseen määriteltävissä tehtävissä ja avustaa tapaukseen liittyvissä selvityksissä. Jatkossa SYKE kehittää kaivos- ja rikastustoiminnan ympäristövaikutusten arviointia eri tutkimushankkeissa.

Sari Kauppi, Jaakko Mannio, Seppo Hellsten, Taina Nystén, Timo Jouttijärvi, Markus Huttunen, Petri Ekholm, Sirkku Tuominen, Petri Porvari, Anna Karjalainen, Timo Sara-Aho, Jaakko Saukkoriipi ja Markku Maunula, 2013

"Arvio Talvivaaran kaivoksen kipsisakka-altaan vuodon haitoista ja riskeistä vesiympäristölle" -raportti  on ladattivissa täältä »»

Lähde: SYKE
Kuvassa: Arvio marraskuun 2012 jätevesipäästön vaikutuksista pintavesissä

0 kommenttia:

Lähetä kommentti