Huoli luonnon monimuotoisuuden hupenemisesta otettiin tosissaan juuri päättyneessä CITES-kokouksessa

Uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa säätelevän yleissopimuksen (CITES-sopimus) kuudestoista osapuolikokous päättyi viime viikon lopulla Bangkokissa. Kokouksessa otettiin pitkästä aikaan merkittäviä edistysaskeleita luonnon ja lajien turvaamiseksi. Neuvotteluissa päästiin yhteisymmärrykseen muun muassa kansain-välisillä merialueiden kalastettujen kalojen kauppaan liittyvissä kysymyksissä sekä haiden, rauskujen ja trooppisten kasvien ja eläinten kaupan rajoittamisessa.

”Yli 20 vuotta neuvoteltu päätös kansainvälisiltä merialueilta pyydettävien kalatuotteiden CITES-luvituksesta saatiin viimein sovittua. Tähän mennessä ei ole ollut selvää, kuinka kansainvälisiltä alueilta pyydetyt kalatuotteet luvitetaan. Nyt sopimusvaltioiden kesken päätettiin, että ne kuuluvat sen valtion lupaviranomaisten valvonnan piiriin, minkä maan satamaan kalastuslaiva ensimmäiseksi saapuu. Tuoreella sopimuksella saadaan osaltaan maailman merillä vallitseva villi kalastaminen säätelyn alaiseksi”, kertoo luontoympäristökeskuksen johtaja Petri Ahlroth Suomen ympäristökeskuksesta.

Sopimusneuvotteluissa saavutettiin myös muita merellisten lajien osalta merkittäviä ratkaisuja. EU ajoi voimakkaasti useiden taantuneiden haiden ja rauskujen listaamista sopimuksen suojiin. ”Hieman yllättäen, vaikkakin äänestysten jälkeen, kaikki haiden ja rauskujen kaupan kiellon esitykset hyväksyttiin. Tämä on merkittävä edistysaskel edellisiin kokouksiin verrattuna”, Petri Ahlroth jatkaa.

Myös norsujen ja sarvikuonojen suojelussa edistyttiin, kun eteläisen Afrikan maat sopivat hallitusten välisestä yhteistyötä salametsästyksen ja -kaupan ehkäisemiseksi. Myös Kaakkois-Aasian maat lupasivat lisää toimia laittoman norsunluu- ja sarvikaupan kitkemiseksi.

Tulevaisuuden haasteena tulee olemaan eri maiden, myös Suomen, rajaviranomaisten valmius tunnistaa kielletyt trooppiset kasvit ja puulajit kaupallisista tuotteista.  Varsinkin puutavaran ja -tuotteiden tunnistaminen on vaikeaa.

”Osapuolikokouksen hyvää henkeä kuvaa myös se, että kaikki kasvistoa koskevat esitykset hyväksyttiin konsensuspäätöksillä. Tällaista ei ole tapahtunut koskaan ennen CITES-sopimuksen historiassa. Sopimusneuvotteluiden onnistuminen kertoo maailmanlaajuisesta huolesta luonnon monimuotoisuuden vähenemisestä”, toteaa Petri Ahlroth.

CITES-sopimus

CITES-sopimuksen tarkoituksena on suojella luonnonvaraisia kasveja ja eläimiä valvomalla niillä käytävää kauppaa. Sopimukseen on liitetty lajeja, joiden on todettu uhanalaistuneen tai jotka ovat vaarassa tulla uhanalaisiksi niillä käytävän kansainvälisen kaupan seurauksena. Kaikissa sopimuksen jäsenmaissa on CITES-lupaviranomainen, jolta saa tietoja luvanvaraisista lajeista sekä tuonti- ja vientiehdoista. Suomessa CITES-lupaviranomaisena toimii Suomen ympäristökeskus.

Lähde: SYKE

0 kommenttia:

Lähetä kommentti