WWF: Uhanalaiset kalat yhä vailla lain suojaa

Rauhoitetun perhosen surmaamisesta voi joutua maksamaan tuhansien eurojen korvauksen, mutta uhanalaista kalaa voi Suomessa pyytää ilman rajoituksia. WWF toistaa parin vuoden takaisen vetoomuksensa maa- ja metsätalousministeriölle ja vaatii, että äärimmäisen uhanalaisia kalalajejamme suojeltaisiin yhtä tehokkaasti kuin muitakin eläinlajeja.

WWF Suomi vetoaa maa- ja metsätalousministeriöön Suomen uhanalaisimpien kalalajien ja -kantojen rauhoittamiseksi. WWF lähetti tällä viikolla ministeri Jari Koskiselle kirjeen, jossa se tuo esille huolensa äärimmäisen uhanalaisten järvilohen, Saimaan nieriän, meriharjuksen ja meritaimenen tilanteesta.

”Esitämme, että maa- ja metsätalousministeriö rauhoittaisi edellä mainittujen lajien luonnossa lisääntyvät kannat kalastukselta toistaiseksi. Merkittäviä kalastuksen säätely- ja hoitotoimenpiteitä tarvitaan myös Etelä-Suomen sisävesitaimenen ja ankeriaan kohdalla. WWF on viimevuotisen Kalakampanjansa aikana saanut paljon viitteitä ja viestejä siitä, että kalojen suojelu on noussut puheenaiheeksi kansalaisten keskuudessa, ja monet haluavat kulutuskäyttäytymisensä kautta vaikuttaa uhanalaisten kalojen tilanteeseen”, sanoo suojeluasiantuntija Matti Ovaska WWF Suomesta.
Kirjeen mukana WWF lähetti ministerille myös WWF:n pehmokalakampanjaan osallistuneiden koululaisten valmistamia käsityökaloja ja tervehdyksiä, joissa vedottiin uhanalaisten kalojemme puolesta. Koululaiset ovat syksyn ja talven aikana tehneet pehmokaloja ja tutustuneet uhanalaisten kalojen tilanteeseen yli 70 koulussa ympäri maata.

WWF teki jo joulukuussa 2010 maa- ja metsätalousministeriölle esityksen, jossa pyydettiin ministeriötä rauhoittamaan asetuksellaan vähintään äärimmäisen uhanalaisiksi luokitellut kalakannat kaikelta kalastukselta. Muutosta asiaan ei kuitenkaan ole tullut.

”Äärimmäisen uhanalaisten nisäkkäiden metsästys on kielletty jo vuosikymmeniä sitten, ja lajit on rauhoitettu pysyvästi. Myös äärimmäisen uhanalaisten kalojen kalastuksen suhteen tulee noudattaa samaa logiikkaa kuin nisäkkäiden metsästyksen suhteen”, toteaa WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder.

”Esimerkiksi meritaimenta voi löytyä kalatiskistä aivan laillisesti, ja järvilohta, Saimaan nieriää ja meriharjusta voi pyytää lähes rajoituksetta. Sen sijaan esimerkiksi saimaannorpan surmaamisesta voi saada sakkoa liki 10 000 euroa, ja rauhoitetun kovakuoriaisen tai perhosen tappamisestakin voi joutua maksamaan korvausta tuhansia euroja”, Matti Ovaska kertoo.

Kalastuksen lisäksi uhanalaisia kaloja uhkaavat vesirakentaminen ja heikko vedenlaatu. Kalojen lisääntymismahdollisuuksia tulee parantaa virtavesikunnostuksilla ja rakentamalla kalateitä voimalaitospatojen ohi.

”Suuriin nisäkkäisiin verrattuna kalakantojen tilaan voidaan vaikuttaa jo varsin lyhyellä aikavälillä, sillä suotuisissa olosuhteissa kalat ovat tehokkaita lisääntyjiä. Kun jätämme uhanalaiset kalat hetkeksi rauhaan, voimme tulevaisuudessa hyvällä omalla tunnolla nauttia veden viljasta”, Ovaska muistuttaa.

WWF Suomen tavoitteena on, että vuoden 2015 loppuun mennessä Suomessa olisi kaupan vain kestävästi pyydettyä ja tuotettua kalaa. Lisäksi haluamme tehostaa kotimaisten uhanalaisten kalalajien suojelua sekä kalastuksen ja kalankasvatuksen vastuullisuutta. Vuonna 2012 WWF kampanjoi näkyvästi kestävän kalastuksen puolesta. Työ sen hyväksi jatkuu myös vuonna 2013.

0 kommenttia:

Lähetä kommentti