Suomen 175-vuotias Ilmatieteen laitos on yksi maailman edistyksellisimpiä alallaan

Ilmatieteen laitos on tarjonnut yhteiskunnan turvallisuuden ja toiminnan kannalta tärkeitä sääpalveluja jo 175 vuoden ajan.
Suomen ilmasto on poikkeuksellisen haasteellinen yhteiskunnan eri toiminnoille, erityisesti liikenteelle. Uusien ja entistä laadukkaampien sääpalvelujen tarve kasvaa jatkuvasti, sillä yhteiskunta on muuttunut sääherkemmäksi. – Ilmatieteen laitoksen toiminnan keskiössä ovat asiakkaidemme tarpeet, Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Petteri Taalas sanoo. – Olemme alamme kansainvälisiä edelläkävijöitä. Tähän meillä on hyvät edellytykset vahvan asiantuntijaosaamisemme, pitkälle kehitetyn 24/7-tuotantojärjestelmämme sekä laitoksessa tehtävän korkeatasoisen ilmakehä- ja meriaiheisen tutkimuksen ansiosta.

Liikenneministeri Merja Kyllönen korostaa Ilmatieteen laitoksen roolia turvallisuusviranomaisena. - Luottamus Ilmatieteen laitokseen on suuri ja yhteiskunta käyttää Ilmatieteen laitoksen palveluja laajasti jokapäiväisen toiminnan suunnittelussa ja varautumisessa, sekä varustautumisessa globaaliin ilmaston muuttumiseen, ministeri Kyllönen sanoo.

Maailman ilmatieteen järjestön WMO:n presidentti David Grimes sanoo, että Ilmatieteen laitoksella tehtävä tutkimus lisännyt valtavasti ymmärrystä ilmakehän toiminnasta ja sen vaikutuksesta säähän ja ilmastoon. - Suomen Ilmatieteen laitos on osoittanut olevansa WMO:n arvokas kumppani, jonka osaamisesta hyötyy koko kansainvälinen yhteisö, Grimes kiittää. - Ilmatieteen laitos on kiistämättä yksi maailman edistyksellisimmistä alallaan.

Ilmatieteen laitoksella tehtävä tutkimus on kautta aikain vastannut yhteiskunnan uusiin haasteisiin. – Tällä hetkellä etsimme vastauksia mm. siihen, miten ilmastonmuutos vaikuttaa eri yhteiskunnan sektoreihin, millaisia uhkia ja mahdollisuuksia muutokset luovat ja millaisia tarpeita yhteiskunta kohtaa, Petteri Taalas tähdentää - Arktinen alue ja siellä tapahtuvat muutokset ovat yksi tutkimuksemme ja palvelukehityksemme painopistealueista. Ilmastonmuutoksen vaikutukset täällä meillä pohjoisessa ovat pääosin myönteisiä, mutta kun ilmastonmuutosta tarkastellaan koko maailman mittakaavassa, kielteiset vaikutukset heijastuvat myös pohjoisille alueille.

Ilmastonmuutoksen vaikutuksia käsitellään myös Kalifornian yliopiston (UCLA) professori ja Uusi pohjoinen – Maailma vuonna 2050 –kirjassa. Kirjan kirjoittaja Laurence C Smith maalailee kuvaa siitä, miltä maailma voi näyttää joidenkin kymmenien vuosien päästä, jos nykyiset trendit koskien väestönkasvua, resurssien kysyntää, globalisaatiota ja ilmastonmuutosta toteutuvat. Smithin mukaan pohjoiset maat, joihin kuuluvat Kanada, Yhdysvaltain pohjoisosat, Grönlanti/Tanska, Islanti, Norja, Ruotsi, Suomi ja Venäjä kokevat perustavanlaatuisen muutoksen näiden neljän tekijän vaikutuksesta tulevaisuudessa. Alueella tulee olemaan yhä suurempi strateginen arvo globaalissa maailmassa. – Maailma, jonka jätämme lapsillemme ja lapsenlapsillemme, tulee olemaan täysin erilainen kuin se maailma, jonka me tunnemme tänään, Smith tiivistää.

Ilmatieteen laitos toimii aktiivisesti useiden kansainvälisten organisaatioiden kuten tutkimuslaitosten, kansallisten ilmatieteen laitosten sekä yhteistyöjärjestöjen kanssa. UK Meteorological Officen pääjohtaja John Hirst luotsaa Euroopan johtavaa ilmatieteen laitosta. Myös Hirst näkee yhteiskunnalle elintärkeänä, että päätöksentekijät saavat tulevaisuudessa yhä tarkempaa ja pidemmän aikavälin tietoa sää- ja ilmasto-olosuhteista.– Esimerkiksi vaarallisia sääilmiöitä pitää pystyä ennustamaan yhä varhaisemmin, Hirst sanoo. – Lisäksi ilmastonmuutoksen edetessä tarvitaan yhä pidemmälle ulottuvia, luotettavia ennusteita.

Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Petteri Taalas, WMO:n presidentti David Grimes, liikenneministeri Merja Kyllönen, professori Laurence C. Smith ja UK Meteorological Officen pääjohtaja John Hirst puhuivat tiistaina Ilmatieteen laitoksen 175-vuotissjuhlallisuuksissa. Tänä vuonna tulee kuluneeksi 175-vuotta Ilmatieteen laitoksen toiminnan aloittamisesta. Ilmatieteen laitoksen varhaisin edeltäjäorganisaatio, Helsingin yliopiston magneettis-meteorologinen observatorio, perustettiin Keisari Nikolai I:n allekirjoittamalla päätöksellä 28.3.1838. Jo tuolloin Ilmatieteen laitoksen tieteellinen toiminta oli varsin kunnianhimoista ja sen havainnot ja palvelut edustivat aikansa ehdotonta huippua. Ilmatieteen laitos on jatkanut näitä perinteitä alusta lähtien.

Lähde: Ilmatieteen laitos

0 kommenttia:

Lähetä kommentti