Vuosi 2012 kaikkien aikojen yhdeksänneksi lämpimin


Maailman ilmatieteen järjestö WMO:n julkaisemien alustavien tietojen mukaan vuosi 2012 on ollut maailmanlaajuisesti mittaushistorian 9. lämpimin. Myös kasvihuonekaasupitoisuudet jatkavat nousuaan.

Maailman ilmatieteen järjestön WMO:n mukaan vuosi 2012 on vuosien 2001–2011 tapaan yksi lämpimimmistä koskaan mitatuista huolimatta La Niña -ilmiön viilentävästä vaikutuksesta. Kaiken kaikkiaan vuoden 2012 tammikuun ja lokakuun välinen ajanjakso on ollut yhdeksänneksi lämpimin vuonna 1850 aloitettujen mittausten jälkeen. Globaali maan ja merenpinnan lämpötila on kyseisellä ajanjaksolla ollut 0,45°C (virhemarginaali  ±0.10 °C) pitkän ajan keskiarvon yläpuolella. Vuosien 1961–1990 keskiarvo on 14,2 °C.

Korkeiden lämpötilojen lisäksi WMO nostaa tiedotteessaan esille ennätyksellisen arktisen merijään sulamisen sekä sään ääri-ilmiöiden määrän. WMO julkaisee lopulliset luvut vuodesta 2012 maaliskuussa. Ilmatieteen laitos julkistaa Suomea koskevat tilastot vuoden 2013 alussa.

Kasvihuonekaasupitoisuudet edelleen kasvussa

Ilmakehän kasvihuonekaasupitoisuudet ilmakehässä saavuttivat vuonna 2011 korkeimman mitatun arvonsa. Näin kertoo Maailman ilmatieteen järjestön WMO:n julkaisema tiedote.

WMO:n mukaan teollisen ajan alusta, eli vuoden 1750 jälkeen, ilmakehään on päässyt noin 375 miljardia tonnia hiiltä hiilidioksidin muodossa. Suurin osa siitä on peräisin fossiilisten polttoaineiden käytöstä. Noin puolet tästä hiilidioksidista on edelleen ilmakehässä ja loppuosa on sitoutunut valtameriin ja maanpäälliseen biosfääriin. Ilmatieteen laitos on osallistunut GAW-ohjelmaan vuodesta 1994 lähtien. Ilmatieteen laitoksen ylläpitämä GAW-mittausasema sijaitsee Sammaltunturin laella Ylläs-Pallas-tunturin kansallispuistossa.

Hiilidioksidipitoisuuksien kasvu näkyy myös Ilmatieteen laitoksen Pallaksella tekemissä mittauksissa, joissa nousua on 2,0 ppm (parts per million) vuodessa. ”Kasvu jatkui myös viime vuonna. Mittauksissa erottuu myös selkeästi vuodenaikaisvaihtelu, sillä kasvukaudella metsät toimivat voimakkaana hiilinieluna, mutta syksyllä ja talvella vuorostaan maaperä hiilen lähteenä”, kertoo yksikön päällikkö Ari Laaksonen.

Teksti: Eija Vallinheimo
Lähde: Klimaatti

0 kommenttia:

Lähetä kommentti