Väitös: Pohjaeläinten liikkuvuus turvaa monimuotoisuutta


”Merenpohjan pienet eläimet liikkuvat jatkuvasti ja tämä liikkuvuus ylläpitää pohjien monimuotoi-suutta. Eliöt voivat toiminnallaan myös osallistua pohjan häiriötilojen korjaamiseen”, toteaa tutkija, MRes Sebastian Valanko Suomen ympäristökes-kuksesta. Hän on tällä viikolla Åbo Akademissa tarkastettavassa väitöskirjassaan tutkinut pohja-eläinten liikkuvuutta ja siirtymistä alueelta toiselle.

Pohjaeläimet ovat monin tavoin tärkeitä. Ne hapettavat pohjaa ja poistavat ravinteita, toisin sanoen ne oman toimintansa myötä puhdistavat vettä.

Sebastian Valangon väitöskirjassa on ensimmäistä kertaa käytännössä mitattu pohjaeläinten liikkuvuutta. Ilmiöllä on merkitystä esimerkiksi silloin, kun arvioidaan pohjaeläinten osuutta erilaisten häiriötilojen, vaikkapa rehevöitymisen aiheuttaman pohjan hapettomuuden korjaantumisessa. Tietoa voidaan hyödyntää muun muassa meriensuojelualueita suunniteltaessa.

”Meren pohjan eläinten jatkuva pienimuotoinen liike on joko aaltojen ja virtauksien aiheuttamaa mekaanista siirtymistä paikasta toiseen tai aktiivista liikkumista. Aihetta on tutkittu hyvin vähän, eikä Itämeressä aiemmin lainkaan, sillä sen selvittäminen on hankalaa”, Valanko kuvailee.

Valangon tutkimuksessa liikkuvia pohjaeläimiä otettiin kiinni eri havaintopaikoista erilaisin pyydyksin. Samalla mitattiin aaltoja ja virtauksia. Sebastian Valanko ja hänen ryhmänsä tekivät työn myötä 1015 sukellusta Hankoniemen Tvärminnen eläintieteellisen aseman edustalla Lounais-Suomen saaristossa.

Tutkimuksessa testattiin myös pohjan palautumista useissa havaintopaikoissa yhden vuoden kuluessa.

”Pienialaisissa pohjan häiriöissä lähellä oleskelevat, runsaat lajit palautuvat ensin. Sen jälkeen muita lajeja saapuu menestyksellisesti kauempaakin. Lajit eroavat liikkumiskyvyltään. Käytännössä tämä tarkoittaa, että yksittäinen suojelualue ei ehkä riitä takaamaan monimuotoisuuden säilymistä. Tärkeitä ovat myös muut alueet, joista eliöitä jatkuvasti saapuu ylläpitämään monimuotoisuutta”, Sebastian Valanko toteaa.

Sebastian Valangon tutkimus täydentää myös teoreettisia ekologisia tutkimuksia. Oleellista on tietää, miten elinympäristöt ja yksilöiden liikkuminen niiden välillä vaikuttavat yhdessä. Tätä voidaan käyttää erilaisten pohjan häiriöiden vaikutusten arvioinnissa.

Väitöstilaisuus pidetään keskiviikkona 19.12.2012 kello 12 Turussa Åbo Akademin luonnontieteellisen ja teknisen alan tiedekunnassa, sen Armfelt auditoriossa Arkenissa, osoitteessa Tehtaankatu 2, Turku. Vastaväittäjänä toimii professori Paul Snelgrove Kanadasta (Memorial University of Newfoundland). Kustoksena toimii professori Erik Bondsdorff.

Väitöskirja

Tutkimus julkaistaan Åbo Akademin väitösjulkaisujen sarjassa otsikolla “Dispersal and metacommunity dynamics in a soft-sediment benthic system: how well is the seafloor connected?” (Pohjaeläimien liikkuvuus ja niiden metayhteisödynamiikka meren pehmeillä pohjilla - kuinka hyvin meren pohja on kytkeytynyt?)

Lähde: SYKE
Kuva: Kuvakaappaus väitöskirjasta

0 kommenttia:

Lähetä kommentti