Uusi tutkimustieto osoittaa virheet Suomen uusiutuvan energian strategiassa

Suomen pari vuotta sitten laatima uusiutuvan energian kansallinen toimintasuunnitelma osoittaa heikkoutensa uusimman tutkimustiedon valossa. Tällä hetkellä Suomen uusiutuvan energian politiikka nojaa siihen, että noin 80 prosenttia uusiutuvasta energiasta tuotetaan puulla. Uudet tutkimukset kuitenkin osoittavat, että tämän hetkinen suunnitelma aiheuttaa suuria riskejä metsäluonnolle ja ilmastolle. WWF Suomi on listannut kahdeksan uutta suositusta liittyen Suomen metsien käytön ilmastovaikutuksiin ja sitä ohjaavaan politiikkaan.

”Kansallinen metsä- ilmasto- ja energiapolitiikka tulee päivittää vastaamaan WWF:n tänään julkaisemaan raporttiin koottua uusinta tutkimustietoa. On totta, että puuenergialla on tulevaisuudessa merkittävä rooli Suomen irrottautuessa fossiilisesta energiasta ja ydinvoimasta. Siksi myös sen vastuullisuuteen täytyy kiinnittää erityistä huomiota”, sanoo ohjelmavastaava Sampsa Kiianmaa WWF Suomesta.

Suomen uusiutuvan energian politiikan tulee perustua energiahierarkiaan runsaan puunkäytön sijasta. Tämä tarkoittaa sitä, että energian säästöä sekä tuuli- että aurinkoenergian käyttöä priorisoidaan ja bioenergiainvestoinnit kohdistetaan kasvavasti niihin kohteisiin, joissa sitä ei vielä kyetä korvaamaan materiaalitehokkaammilla energiamuodoilla.

”Ilmastonmuutos on yksi aikamme pahimpia uhkia ja nykyinen talouskriisi kalpenee sen rinnalla. Esimerkiksi arktisen merijään sulaminen ennätyslukemiin on merkki kiihtyvästä ilmastonmuutoksesta. Sen torjunnassa metsillä on erittäin tärkeä rooli. Nyt ei yksinkertaisesti ole aikaa odottaa, ilmastotieteen mukaan päästöjen tulisi lähteä laskuun noin vuonna 2015”, kertoo WWF Suomen ilmastovastaava Hanna-Liisa Kangas.

Suomessa ilmastonmuutoksen hillinnässä metsät ovat avainasemassa. WWF:n suositusten mukaan päästöjä voidaan vähentää metsien hiilinieluja kasvattamalla sekä korvaamalla fossiilisia polttoaineita kestävällä bioenergialla ja energiaintensiivisiä rakennusmateriaaleja puulla. Käytännössä päästöjen hillintä tarkoittaa esimerkiksi kantojen energiakäytön voimakasta rajoittamista, eri-ikäismetsänkasvatukseen kannustamista, pidempiä kiertoaikoja talousmetsissä, FSC-sertifioidun puun osuuden ripeää nostamista, suojelun lisäämistä Etelä-Suomessa ja saha- ja energiatuotteiden suosimista sellun ja paperin sijaan.

Ennen uusien suositusten antamista WWF on käynyt tiiviitä sidosryhmäkeskusteluja metsä- ja energia-alan ammattilaisten kanssa. Keskustelujen tavoitteena on ollut luoda laajempaa ymmärrystä eri toimijoiden välille Suomen metsien roolista ilmastonmuutoksen hillinnässä.

”Keskustelut metsä- ja energia-alan ammattilaisten kanssa ovat olleet erittäin rakentavia. Tuntuu siltä, että ne avasivat kansallisen keskustelun metsien suojelun ja hoidon ilmastovaikutuksista”, Kiianmaa kertoo.

Ilmasto elää metsästä -raportti »» (pdf 4 Mt) 

Lähde: WWF Suomi
Kuva: Avohakkuu, Ekofokus

1 kommenttia:

  1. Anonyymi10/11/2012

    Jos haluaisimme, voisimme saada lähes kaiken energian auringosta oikealla politiikalla. Jostakin ihme syystä auringon säteilystä yritetään tuottaa ensin sähköä ja sitten varastoida sitä. Eihän se niin onnistu nykytekniikalla. Auringon energia tulee ensin varastoida lämpönä ja tuottaa varastoidusta lämmöstä sitten sähköä ja kaukolämpöä. Sitten asia hoituu nykytekniikalla edullisesti. Ja tuloksena päästötöntä energiaa niin paljon kuin tarvitaan.

    Allamme on peruskallio. Se voidaan lämmittää satojen asteiden kuumuuteen samaan tapaan kuin saunan kiuas. Jotta se lämpö pysyy kalliossa, se tulee eristää. Kaivamalla luolia n. 150 metrin syvyyteen ja täyttämällä ne eristävällä aineella (kivivilla), saamme suuren lämpövaraston jossa lämpöenergia säilyy vuosia. Sillä lämmöllä voimme pyörittää höyryturbiineja ja tuottaa sähköä. Hukkalämmöllä voimme lämmittää asuntoja kaukolämpöverkostojen kautta.

    Auringon lämpö saadaan eristettyyn kallioon kohdistamalla se peileillä keräimeen, josta lämpö siirretään eristettyyn kallioon esim. sulasuolan avulla. Materiaalit ovat yksinkertaiset, peililasia (jota voidaan valmistaa pääosin hiekasta), peruskalliota (joka löytyy puolesta maatamme, eristysaineista (jota voimme tuottaa kallioon louhituista luolista) ja lisäksi vähän muita aineita (ruostumatonta putkea, puuta, suoloja).

    Työ on sen verran yksinkertaista että se voidaan teettää suurimmaksi osaksi työllisyystyönä, jolloin lisärahaa ei tarvita koska me maksamme tekijöille jo nyt, työttömyyskorvauksina ja turhien töiden palkkana. Tärkeintä on että työllisyystöistä maksetaan aina vähintään TES-tuntipalkkaa.

    Siis edullisesti päästötöntä energiaa niin paljon kuin haluamme (http://portti.iltalehti.fi/keskustelu//showpost.php?p=11764372&postcount=821). Yhteiskunta voi myydä näin tuotetun energian sähköyhtiöille jotka voivat jauhaa lämmöstä sähköä ja myydä asiakkailleen. Ja kaukolämpöyhtiöt saavat energiansa myös edullisesti.

    Auringosta saamme täällä Suomessa n. 900 kWh vuodessa energiaa jokaiselta neliömetriltä. Kaiken energian mitä nyt käytämme Suomessa lämpönä ja sähkönä, saisimme kerättyä pinta-alalta joka on 0.5 % maapinta-alastamme. Energian hinta olisi kolmannes siitä hinnasta mitä se on ydinvoimalla tuotettuna eli n. 2.5 €/MWh.

    VastaaPoista