Raha puhuttaa Hyderabadissa

Toisen viikon käynnistyessä biodiversiteettisopimuksen 11. osapuolikokouksessa on selvää, että kysymys luonnon turvaamisen rahoituksesta tulee hallitsemaan keskusteluja loppumetreille saakka. Paine saada tulosta aikaiseksi on kova, sillä rahoitus on avainasemassa kansainvälisen prosessin etenemiselle. Puheenjohtajamaa Intia on myös tehnyt selväksi, että se haluaa isännöidä onnistuneen kokouksen, ja sopu rahoituksen suhteen olisi selvin onnistumisen merkki. Kokous järjestetään Intian Hyderabadissa 8.- 19.10.

Tavoitteena on arvioida, millaisia voimavaroja biodviversiteet-tistrategian toteutus vaatii. Ensiksi pitäisi kuitenkin päästä yksimielisyyteen rahoituksen lähtötasosta, jonka pohjalta tarkempia suunnitelmia voi tehdä. Intiassa oli tarkoitus käyttää arvioiden pohjana eri maiden tekemiä raportteja, mutta 193 sopimus-osapuolesta vain 19 oli laatinut sellaisen ajoissa. Neuvottelut ovat kuitenkin jatkuneet pienestä takapakista huolimatta. EU olisi valmis hyväksymään lähtötasoksi vuosikeskiarvon ajalta 2006-2010. 

Iso-Britannian ja Intian kokoama epävirallinen paneeli ehti jo hahmotella, että luonnon kadon pysäyttämiseen tarvitaan globaalisti noin 150-430 miljardia dollaria lisää rahaa. EU ja Suomi eivät ole katsoneet hyvällä dollareiden laskemista ennen kuin valmistuu rahoituksen kokonaissuunnitelma, jossa kuvattaisiin rahoituksen nykytila, eriteltäisiin tarvittavat lisäsummat sekä arvioitaisiin, mitkä investoinnit ovat luonnon kannalta tehokkaimpia. Tämän jälkeen myös EU-maat ovat valmiit kantamaan kortensa kekoon. Tähtäimessä on, että seuraavassa osapuolikokouksessa kahden vuoden päästä voidaan neuvotella rahoituksen kasvattamisesta. 

Ilmastonmuutos hiertää

Neuvottelut ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden yhteyksistä ovat olleet niin ikään vaikeita. Esillä ovat olleet etenkin toimet kehitysmaiden metsäkadon hiilipäästöjen vähentämiseksi ns. REDD+-aloitteella sekä luonnon muokkaus ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi (geoengineering). 

Molemmat kokonaisuudet kuuluvat ilmastosopimuksen (UNFCCC) alle, mutta niillä on suuria vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen. Jo asioiden ottaminen agendalle Hyderabadissa on hiertänyt kansainvälisillä areenoilla.

Hyderabadissa suositetaan REDD+-mekanismiin kirjattavaksi niin sanottuja turvalausekkeita, joilla luonnon monimuotoisuuden suojelu varmistettaisiin mekanismin käytössä. Etenkin Brasilia vastustaa lausekkeita ja haluaa, että asia jätetään ilmastokokousten käsiteltäväksi.

Luonnon muokkauksen suhteen kokouksessa on kannettu suurta huolta siitä, ettei käytettyjä tekniikoita ja niiden luontovaikutuksia tunneta lähimainkaan. Asian käsittelyä Hyderabadissa vastustavat erityisesti Etelä-Amerikan maat.

Strategiatyössä intoa, merialueiden suojelu etenee 

Myönteinen uutinen on, että monet maat ovat vauhdilla päivittämässä kansallisia strategioitaan kaksi vuotta sitten Nagoyassa sovittujen linjausten mukaisesti. Tähän mennessä 13 maata on saanut työn valmiiksi, ja moni maa Suomen lailla on työssä hyvin lähellä maalia. Keskusteluissa on selvinnyt, että yhä useampi maa EU:n tavoin pyrkii toteuttamaan tavoitteita etenkin kalastus- ja maataloussektorien uudistuksen kautta.

Ekologisesti ja biologisesti tärkeiden merialueiden nimeäminen on niin ikään edennyt pääosin hyvin. Yhdestä Tyynenmeren ja Keski-Atlantin alueesta on jo päästy yksimielisyyteen, mutta Pohjois-Atlantin ja Välimeren puolella asiat ovat vielä kesken. Tavoitteena on, että tulevissa osapuolikokouksissa nimettäisiin lisää alueita, myös arktiselle alueelle. Suomi tukee tätä.

Valtiosihteeri Katariina Poskiparta osallistuu korkean tason osuuteen, joka päättää kokouksen 17.-19.10.

Lähde: YM

0 kommenttia:

Lähetä kommentti