Levistä lupaavia tuloksia vedyntuottajina

Suomalaistutkijat ovat löytäneet tähän mennessä tehokkaimman vetyä tuottavan sinilevän.

”Sini- ja viherlevät ovat luontaisesti hyviä vedyntuottajia eli ne pystyvät erottamaan fotosynteesissä vedestä vedyn ja hapen erilleen. Sinileviä on paljon erilaisia ja biodiversiteetin luomia eroja vedyn tuotantomahdollisuuksiin ei aiemmin ole laajasti selvitetty”, kertoi professori Eva-Mari Aro Turun yliopistosta Tekesin Polttokennot-ohjelman vetyseminaarissa.

Itämerestä ja suomalaisista järvistä kerätyistä levistä parhaaksi vedyntuottajaksi on osoittautunut Laukilanlahden Enäjärvestä otettu sinilevä Calothrix 336/3.

”Vedyn tuotantoa levässä voidaan tehostaa olosuhteita muuttamalla. Jatkamme tätä työtä ja skaalaamme levien vedyn tuotantoa bioreaktoreiksi”, Aro kertoi.

Vetyä voidaan tuottaa myös pimeäfermentaatiolla uusiutuvista materiaaleista kuten sokerista tai sellu-loosasta. Fermentaatio tarkoittaa käymistä.

”Pimeäfermentaatiolla voidaan yhdistää jätteiden käsittely ja energiantuotanto”, kertoi vetyseminaarissa professori Jaakko Puhakka Tampereen teknillisestä yliopistosta.

Vety on yksi polttokennoissa käytetyistä polttoaineista ja polttokennoteknologioiden kehittyessä vedyn-tuotannon tarve kasvaa.

Turvallisuus puhuttaa

Turvallisuuden kannalta vety on haastava, koska se on kevyttä, väritöntä ja hajutonta. Vedyn hyvät ominaisuudet energiakäytössä tekevät siitä myös hankalan.

”Vety reagoi hyvin herkästi hapen kanssa ja syttyy pienestä kipinästä. Lisäksi vedyn syttymisalue on hyvin laaja neljästä prosentista lähes 80 prosenttiin asti”, kertoi yli-insinööri Anne-Mari Lähde Tukesista.

Nestemäisenä vety vaatii hyvin kylmän säilytyslämpötilan. Koska vedyn molekyylirakenne on pieni, niin on vaikea tehdä sellaista säiliötä, josta vetyä ei pääsisi yhtään vuotamaan ympäristöön. Näistä syistä vedyn varastointi erityisesti pienessä mittakaavassa on haastavaa.

”Autoissa käytettynä vety ei ole muita polttoaineita vaarallisempi ja sitä koskevat samat säännökset kuin kaikkia nykyisiäkin autojen polttoaineita”, kommentoi tilaisuudessa VTT:n erikoistutkija Juhani Laurikko turvallisuusnäkökulmaa.

Lähde: Tekes

0 kommenttia:

Lähetä kommentti