Viime vuosikymmenen säiden ääri-ilmiöt eivät ole vain sattumaa

Viime vuosikymmenen säiden ääri-ilmiöt ovat olleet ennennäkemättömiä. Tutkijat Potsdam Climate Impact Research Saksa (PIK) väittävät, että äärimmäisyyksien suuri yleisyys ei ole vain sattumaa. Äärimmäisten sateiden ja helleaaltojen yhteys ihmisen aiheuttamaan ilmastonlämpenemiseen on selvä, osoittaa tutkijat uudessa tieteellisessä analyysissä, joka on julkaistu Nature Climate Change lehdessä. Lämpenemisestä ja myrskyistä huolimatta vähemmän selvää havainnoista huolimatta on hurrikaanien intensiteetin kasvu.

Pelkästään vuonna 2011 USA:an osui 14 äärimmäistä sääilmiötä, jotka aiheuttivat kukin yli miljardin dollarin vahingot. Useissa osavaltioissa tammi - lokakuu olivat sateisimmat kautta aikojen. Japanissa rekisteröitiin ennätyksellisiä sateita, kun puolestaan Jangtse-joki Kiinassa kärsi ennätys kuivuudesta. Samankaltaisia ennä-tystapahtumia myös aiempina vuosina. Länsi-Venäjällä koettiin kuumin kesä satoihin vuosiin vuonna 2010, kun taas Pakistanissa ja Australiassa satoi ennätyksellisesti. Euroopassa v. 2003 koettiin kuumin kesä ainakin puoleen vuosituhanteen. Saksassa vuonna 2002 Zinnwald-Georgenfeld sääasemalla mitattiin yhden päivän aikana sadetta enemmän kuin koskaan ennen mittaushistorian aikana, siitä seurasi pahimmat tulvat Elbe-joessa vuosisatoihin.

Kysymys todennäköisyydestä  

"Kysymys kuuluu, onko nämä ääri-ilmiöt sattumanvaraisia vai ilmastonmuutoksen seurausta", sanoo Dim Coumou, johtava analyysin kirjoittaja. "Ilmaston lämpenemisen ei yleensä ole havaittu aiheuttavan ääri tapahtumia, mutta yhteys tapahtumien määrällä ilmastonmuutokseen käy selväksi. Näin analysointi ja julkaistu tutkimus osoittaa. Kysymys ei ole kyllä tai ei, vaan kyseessä on todennäköisyys", Caumou sanoo. "Viimeaikaisten äärisäiden yleisyys ei ole enää normaalia", hän lisää.

"Se on kuin noppapeli", sanoo Caumou. "Kuutonen voi esiintyä silloin tällöin, eikä koskaan tiedä milloin se tulee. Mutta nyt se näyttää tulevan paljon useammin, koska olemme muuttaneet noppaa. Havainnot vahvistavat tämän: Pohjois-Amerikassa 13 - 19 maaliskuuta pelkästään historialliset lämpöennätykset ylitettiin yli tuhannella paikalla".

Kolme pilaria: fysiikka, tilastollinen analyysi ja tietokonesimulaatiot

Tutkijat perustavat analyysin kolmeen pilariin: fysiikka, tilastollinen analyysi ja tietokonesimulaatio. Fysikaaliset perusteet osoittavat ilmakehän lämpenemisen lisäävän ääripäitä, esimerkiksi ennen sadetta lämmin ilma sisältää enemmän kosteutta. Toiseksi, selkeitä tilastotietoja suuntauksista löytyy kuten sademäärä- ja lämpötilatiedot. Kolmanneksi, yksityiskohtaiset tietokonesimulaatiot vahvistavat lämpene-misen suhdetta ja tietoja lämpötilaan sekä sademäärään, sanovat tutkijat.

Ilmaston lämmetessä meriveden lämpötila nousee, kehittyy trooppiset myrskyt - kutsutaan hurrikaaneiksi tai pyörremyrskyiksi riippuen alueesta -  pitäisi kasvaa voimakkuudeltaan mutta ei määrältään nykytiedon mukaan. Riippuvuudet ovat kuitenkin monitahoisia joita ei vielä täysin ymmärretä. Viime vuosikymmenen useat ennätyksellisen rajut myrskyt, esimerkiksi hurrikaani Wilma vuonna 2005. Pohjois-Atlantilla havaitut vuosina 1980 ja 2005 voimakas trooppisten myrskyjen intensiteetin kasvu voi esimerkiksi aiheuttaa, ei vain lämpenemistä vaan myös yläilmakehän jäähtymistä. Vielä on olemassa kysymyksiä historiallisten myrskyjen tietojen tarkkuudesta ja luotettavuudesta.

Ilmaston lämpeneminen voi muuttaa äärimmäisiä olosuhteita

"Yksittäiset ääri-ilmiöt liittyvät usein alueellisiin prosesseihin, kuten kauan paikallaan pysyvä korkeapaine, tai luonnonilmiö kuten El Niño", sanoo Stefan Rahmstorf, analyysin toinen kirjoittaja Earth System Analysis department'in johtaja (PIK). "Nämä ovat monimutkaisia prosesseja jotka tutkimme tarkemmin. Nyt kuitenkin paljastui, että näiden prosessien taustalla on ilmastonlämpeneminen. Tämä voi kääntyä äärimmäisissä olosuhteissa ennätysmäisiin tapahtumiin".

0 kommenttia:

Lähetä kommentti