Kauniit, kestävät ja kohtuuhintaiset pientalot

Suomen Kulttuurirahasto kantaa huolta suomalaisen rakentamisen laadun ja moniarvoi-suuden sekä asumisterveyden tasosta. Rahasto toimii nyt myös pientalorakentamisen kansallisena uudistajana.

Syksyllä 2009 Suomen Kulttuurirahasto tilasi kahdeksalta pohjoismaiselta arkkitehtitoimistolta suunnitelmat teollisesti valmistettavasta tulevaisuuden pientalosta. Taustalla vaikuttivat sekä esteettiset ja ekologiset että rakentamisen laatuun liittyvät kysymykset.

- Tavoitteenamme on edistää arkkitehtikunnan ja pientaloteollisuuden yhteistyötä sekä osallistua talkoisiin, joilla vähennetään asumisesta aiheutuvia ilmastopäästöjä. Meidän ja yhteistyökumppanimme Fiskarsin Kiinteistöjen ajatuksena oli saada suunnitelmia taloista, jotka voisivat tarjota kestävän rakentamisen mallin myös tiiviin kaupunkirakenteen ulkopuolella. Hankkeen alkuperäiset tavoitteet kiteytyivät kolmeen k-kirjaimella alkavaan sanaan: kaunis, kestävä ja kohtuuhintainen eli K3, kertoo Suomen kulttuurirahaston yliasiamies Antti Arjava. 

Suomalainen rakentaminen

Suomalainen arkkitehtikoulutus on tähän asti painottanut rakennustaiteellista osaamista. Energiatehokkaan rakennuksen suunnitteluun olennaisesti liittyvä kokonaisenergiatarkastelu edellyttää arkkitehdeiltä uudenlaisia valmiuksia ja työtapoja. Heidän on tunnettava ja tiedostettava ratkaisujensa heijastukset rakennuksen elinkaaren aikaisiin ympäristövaikutuksiin. Rakennuksen energiantarpeen kannalta merkittävimmät päätökset tehdään jo suunnitteluprosessin alussa. Ensimmäisistä luonnosehdotuksista kävi ilmi, että ruotsalaisilla arkkitehdeillä on huomattavasti enemmän kokemusta ekologisesta arkkitehtuurista kuin suomalaisilla.

Rakennuskannan energiankulutusta ja ilmastopäästöjä on Suomessa pyritty vähentämään ennen muuta pienentämällä lämpöhäviöitä määräysuudistusten avulla. Rakentamismääräykset ovat ohjanneet rakentamista kohti koneellista ilmanvaihtoa ja yhä pienempää lämmitysenergian tarvetta. Hyvien asumisolosuhteiden ylläpito on nykyisin sähkölaitteiden varassa.

Lähihistoria osoittaa, että liian vahva usko yhden aikakauden teknisiin ratkaisuihin voi johtaa ekologian, terveyden ja kustannustehokkuuden kannalta virheellisiin valintoihin. Suomessa tehtiin pahoja virheitä uudisrakentamisessa 1960- ja 1970-luvuilla ja korjausrakentamisessa 1980-luvulla. Nykyisessä rakentamisen murroksessa vaanii jälleen suurien virheiden vaara.

Mallia isien taitavasta työstä

Voimakkaan muutoksen keskellä on tärkeää nojautua uusimman tutkimuksen lisäksi vuosisataiseen suomalaiseen rakennusperintöön ja kokemustietoon Suomen ilmastollisista erityisolosuhteista.

- Suomalainen rakennusperinne on eri aikakausina tuottanut satoja vuosia kestäviä rakennuksia ilman nykyisen kaltaista talotekniikkaa tai höyrysulkuun perustuvia rakenneratkaisuja, muistuttaa  Antti Arjava, - Vaalimalla rakentamisen moniarvoisuutta luodaan edellytykset uusien innovaatioiden synnylle sekä erilaisten teknisten ratkaisujen väliselle kilpailulle.

Ekologisuus on elinehto

Tyyppitalojen suunnittelulle asetettiin tiukat vaatimukset. Talot tulee rakentaa energiataloudellisiksi ja vähintään sata vuotta kestäviksi. Suomalainen rakentamisen perinne ja uusi teknologia antavat suunnittelijoille paljon mahdollisuuksia. Yhdistetään siis ripaus vanhaa ja ripaus uutta kiinnostavalla ja aikaan sopivalla tavalla.

Suomen Kulttuurirahaston ja Fiskarsin Kiinteistöjen tavoittelemassa luonnonmukaisessa pientalomallissa ilmanvaihto on painovoimainen, ulkovaipan rakenteet on toteutettu ilman muovista höyrynsulkua ja lähes kaikki materiaalit ovat uusiutuvia. Kaikki suunnitellut talot täyttävät 1.7. 2012 voimaan astuvat uudet rakennusmääräykset. Päästövähennyksiä tavoitellaan lämmitystapavalinnoilla, minimoimalla sähkölaitteiden määrä ja suosimalla vähäpäästöisiä materiaaleja. Suunnitteluratkaisut tukevat ympäristöä säästävää elämäntapaa. Arjava uskoo, että moni asukas arvostaa myös painovoimaisen ilmanvaihdon hiljaisuutta.

Periaatepiirros K3 rakennuksen ilmanvaihdosta
Taloissa on tehostettu painovoimainen ilmanvaihto ja se on riittävä takaamaan Suomen RMK:n mukaisen sisäilmanvaihdon. Ulkoilman lämpötilan noustessa + 9 C asteeseen pieni tuuletin alkaa tehostamaan kesäaikaista sisäilmanvaihtoa. Tuloilma otetaan maan alla kiertävän putkiston kautta. Tällä tavoin tuloilma on kesällä viileämpää ja talvella lämpimämpää, kuin esim. otettaessa se suoraan seinän- tai ikkunan tuuletusaukosta.

Tekniikan minimoinnilla tähdätään myös kasvaneeseen viansietokykyyn sekä huollon helppouteen. Nämä, yhdistettynä höyrysuluttomaan rakenteeseen, ovat omiaan lisäämään rakennukseen pitkäikäisyyttä. Samaan päämäärään tähdätään myös suunnittelutyön korkealla laadulla. Tämä on pyritty varmistamaan integroidulla suunnitteluprosessilla, johon ovat arkkitehtien rinnalla osallistuneet Suomen ja Ruotsin johtavat rakennusfysiikan asiantuntijat sekä rakennusteollisuus.

K3-talojen viisi pidemmälle kehitettyä versiota edustavat pyrkimystä löytää kestävyyskäsitteelle mielekäs ja tasapainoinen sisältö. Ekologisessa merkityksessä kestävyyttä toteuttaa vuoden 2012 rakennusmääräykset täyttävä korkea energiatehokkuustaso. Elinkaaren mittaista kokonaisekologista kestävyyttä edistää riippumattomuus kuluvista ja vaihdettavista ilmanvaihtolaitteistoista.

Lopputulos on mielenkiintoinen: arkkitehtitoimistot suunnittelivat kauniita ja tavoitteiden mukaisia talomalleja. Arkkitehtien ja talotehtaiden yhteistyössä on kuitenkin vielä paljon kehitettävää. Tyyppitalojen rakentajien tulee tavoitella muutakin kuin kustannustehokkuutta.

Tämä on kehitystyön ensimmäinen askel. Nähtäväksi jää, toimivatko nämä viisi talomallia vain herätteinä vai jäävätkö ne pitkäaikaiseen käyttöön. Hankkeestamme tulee merkittävä, jos tällaisia taloja rakennetaan satoja tai tuhansia, Arjava arvioi. Suomen Kulttuurirahasto on lunastanut arkkitehdeiltä suunnitelmien kaikki oikeudet ja sallii niiden vapaan ja vastikkeettoman käytön sekä yksityisesti että elinkeinotoiminnassa. K3-talojen tarkemmat tiedot löytyvät täältä »»

Hankkeessa syntyneet tyyppitalomallit viitoittavat kehittämisen suuntaa. On tiedettävä, mitä kestävä kehitys edellyttää pientalon teknisten ratkaisujen, tuotannon, sijoittamisen ja käytön kannalta. Energiatehokkuus on vain yksi mittari. Pienet talotehtaat näyttävät suhtautuvan ekologiseen rakentamiseen vakavammin kuin suuret.

Lähde: Suomen Kulttuurirahasto

0 kommenttia:

Lähetä kommentti