Aranda tutkimaan Itämeren kevätkukintaa

Ilmatieteen laitoksen ja SYKEn tutkijat lähtevät tutkimaan levien kevätkukinnan merkitystä Itämeren hiilidioksidin ja ravinteiden kierrossa.

Kymmenpäiväisellä matkalla kerätään aineistoja tutkimuksiin, joiden tuloksia voidaan hyödyntää ilmastonmuutoksen vaikutusta kuvaavien mallien kehitystyössä. Aineiston avulla tarkennetaan myös sinilevä-kukinnan kaukokartoituskuvien tulkintaa.

Vaikka Itämeren lahtien perukoilla on huhtikuussa vielä jäätä, etelämpänä meri alkaa jo värjäytyä levien kukinnan seurauksena. Lyhyt, etelästä pohjoiseen etenevä kevätkukintakausi alkaa, kun valoa ja ravinteita on riittävästi.

Meret ovat tärkeä ilmakehään päästetyn hiilidioksidin nielu. Toisaalta lisääntyvä hiilidioksidi aiheuttaa myös merien happamoitumista. Meren ja ilmakehän välisen hiilidioksidin vaihdon mekanismi ei ole vielä kovin hyvin tunnettu. Tämä vaikuttaa ilmasto- ja ekosysteemimallien tarkkuuteen kuvata ilmastonmuutoksen vaikutusta. Ilmatieteen laitoksen tutkijat keräävät matkalla aineistoa tutkimuksiin, jotka selvittävät hiilidioksidin vaihdon prosesseja, erityisesti aallokon merkitystä vaihdossa. SYKEn ekologit mittaavat, miten levät käyttävät ravinteita ja hyödyntävät vielä vähäistä valoa fotosynteesissä. Tavoitteena on kehittää tarkempia malleja, joilla tutkitaan ilmastonmuutoksen vaikutusta meren ekosysteemiin. Aineistoa käytetään myös leväkukintojen satelliittiseurannan mittausten tulkinnan kehittämisessä yhä tarkemmiksi.

Meren eläinplankton ja bakteerit käyttävät ravinnokseen vuoden ensimmäistä leväkukintaa sen hiipumisen asti. Ylijäänyt osa leväkukinnasta vajoaa pohjaan. SYKEn sedimenttitutkijat ottavat matkalla näytteitä Itämeren fosforin biogeokemiallisen kierron tutkimista varten. Tavoitteena on selvittää mitkä meren pohjan eli sedimentin ominaisuudet sitovat fosforia tai vapauttavat sitä veteen.

Lähde: Ilmatieteen laitos

0 kommenttia:

Lähetä kommentti