Väitös: Uusia kustannustehokkaita keinoja haitallisten aineiden näytteenottoon

Haitallisia aineita koskevan tiedon tarpeen lisääntyminen ympäristö-tutkimuksessa tulee kasvattamaan näytemääriä tulevaisuudessa merkittävästi. Suomen ympäristökeskuksen tutkijan Heidi Ahkolan mukaan laajan näytteenoton kustannukset kasvavat suuriksi ja siksi tarve halvemmalle ja tehokkaammalle näytteenottotekniikalle on ilmeinen. Asiaa koskeva väitös tarkastetaan perjantaina 23.3.2012 Jyväskylän yliopistossa.

"Haitallisten aineiden esiintyminen normaalisti erittäin pieninä, mutta nopeasti vaihtelevina pitoisuuksina saattaa antaa nykyisillä tutkimus-menetelmillä puutteellisen kuvan vedessä esiintyvien kemiallisten yhdisteiden todellisista määristä", tutkija Heidi Ahkola Suomen ympäristökeskuksesta toteaa väitöskirjatyössään.

Haitallisten aineiden pitoisuuksia ympäristötutkimuksissa määritetään yleensä ottamalla tutkittavasta kohteesta vesinäyte. Näytteestä analysoidaan laboratoriossa kulloinkin tutkittavana olevat yhdisteet. Tulokseksi saadaan vain yhdessä pisteessä näytteenottohetkellä olevan haitallisen aineen pitoisuus.

Haitallisten nonylifenolietoksylaattien ja nonyylifenolin jäljittämiseen vesitöissä on sovel-lettu tehokkaampia tekniikoita

Väitöskirjatyössä tutkittiin Chemcatcher® -passiivikeräimen soveltuvuutta nonyylifenolietoksylaattien ja nonyylifenolin keräämiseen vesistöistä. Näitä haitallisia aineita on aiemmin käytetty laajalti kotitalouksissa ja teollisuudessa puhdistusaineina niiden tehokkuuden ja hyvän hinta-laatu suhteen vuoksi. Chemcatcher® -passiivikeräin on osoittautunut monipuoliseksi ja helppokäyttöiseksi työvälineeksi vesien haitallisten aineiden näytteenotossa ja sitä voidaan myös käyttää haitallisten aineiden viranomaisvalvonnassa. Keräimien asettaminen vesistöön ei vaadi erityisosaamista ja niitä voidaan toimittaa mm. postitse kauaskin analysoivasta laboratoriosta. Menetelmä on kuitenkin häiriöaltis ja siksi tarvitaan vielä lisätutkimuksia.

Pitkäketjuiset nonyylifenolietoksylaatit hajoavat ympäristössä lyhytketjuisemmiksi nonylifenolietoksylaateiksi ja nonyylifenoliksi, jotka ovat pysyviä ja näin ollen haitallisia yhdisteitä. Suomessa näiden yhdisteiden käyttö on kielletty, mutta muualla niitä käytetään mm. tekstiilien ja nahan prosessoinnissa. Viime vuosina nonyylifenolietoksylaatteja on löydetty mm. t-paidoista, jotka on valmistettu Kiinassa tai Intiassa. Aineet ovat myrkyllisiä kaloille ja vesieliöille ja ne voivat aiheuttaa pitkäaikaisia haittavaikutuksia vesiympäristössä. Kemikaalit joutuvat ympäristöön ainoastaan ihmisen toiminnan seurauksena, ja hormonihäiritsijöinä ne vaikuttavat kalojen sukupuoliseen kehitykseen sekä mahdollisesti voivat aiheuttaa syöpää.

Lähde: SYKE
T-paita Kuva: Kuluttaja.fi

0 kommenttia:

Lähetä kommentti