Kultakaivoksetkin tuottavat ympäristöongelmia

Suomen luonnonsuojeluliitto on huolestunut eri puolilta Suomea kantautuvista kaivostoiminnan ympäristöongelmista. Talvivaaran myrkkypäästöt eivät ole jäämässä ainoaksi tapaukseksi. Myös Raahen ja Oriveden kultakaivoksissa on havaittu toistaiseksi ratkai-semattomia jätevesiongelmia. Raahessa Laivakankaan kulta-kaivoksella Nordic Mines haluaisi päästää jätevesiä luonnonvesiin. Vasta pari kuukautta kultaa tuottaneen kaivoksen keräysallas on jo liki täynnä, vaikka varsinainen purkuputki ei ole valmis.

Suomen luonnonsuojeluliiton paikallisyhdistys Raahen Seudun Luonnonystävät on jättänyt paikalliselle ELY-keskukselle vireillepano-pyynnön toiminnan keskeyttämiseksi.

Talvivaaralla ja Raahen kultakaivoksella on molemmilla sama ympäristökonsultti Lapin Vesitutkimus Oy (LVT).

"Laivakankaasta saattaa tulla kultaakin kalliimpi kaivos ympäristölle", sanoo Jussi Liimatainen Raahen Seudun Luonnonystävistä.

Orivedellä Dragon Mining Oy:n omistaman kultakaivoksen toiminnalla on ollut haitallisia vaikutuksia alapuolisten järvien vedenlaatuun. Kaivoksen saaman ympäristöluvan raja-arvoja on ylitetty. Kaivosten kuivattamiseksi niistä pumpataan pois vettä. Näissä kuivatusvesissä on Orivedellä kohonneita pitoisuuksia typpeä, alumiinia, sulfaatteja, sinkkiä, nikkeliä ja kadmiumia.

Tarkkailutietojen mukaan Ala-Jalkajärvessä ei ole enää kaloja eikä rapuja, ja läheisessä Peräjärvessäkin kalojen lisääntyminen on heikentynyt. Suomen luonnonsuojeluliiton mielestä myös Orivedellä on syytä harkita toiminnan keskeyttämistä ympäristönsuojelulain 86 §:n mukaisesti.

Dragon Mining Oy on havitellut kultakaivostoiminnan aloittamista myös Valkeakoskella.

Suomessa kultakaivoksia on suunnitteilla monessa muussa paikassa, esimerkiksi Lapissa, Pohjois-Karjalassa ja Forssassa. Osa niistä uhkaa myös luonnonsuojelualueita.

Pohjois-Karjalassa kultakaivokset ovat muuttamassa maisemakuvaa erityisesti Karjalan kultalinjalla, jossa Endomines on avannut jo Pampalon kultakaivoksen Ilomantsiin. Ympäristövaikutusten arviointia tehdään jo paraikaa viidestä uudesta avolouhoksesta. Lisäksi noin parikymmentä paikkaa on ollut valtausvarauksina esillä.

Avokaivoksissa louhitaan valtavia kivimassoja, kun tavoitellaan pitoisuudeltaan alhaisia metalleja. Avolouhokset suunnitellaan lyhytaikaiseen käyttöön, ehkä vain kymmeneksi vuodeksi, jonka jälkeen ne hylätään siirryttäessä seuraavan paikkaan. Pohjois-Karjalan luonnonsuojelupiiri on kiinnittänyt huomiota myös siihen, että luontoselvityksiä jätetään kiireessä tekemättä.

"Jos toimintansa aloittaneiden kaivosten laiminlyöntejä katsotaan läpi sormien, ovat nyt ilmenneet epäonnistumiset ympäristönsuojelussa vasta alkusoittoa. Kansainväliset kaivosyhtiöt seuraavat Suomen viranomaisten päätöksiä. Jos lupaehtojen tai lakien rikkomisesta ei seuraa merkittävää taloudellista tai muuta vastuuta, on selvää, että kaivosala tekee jatkossakin heikkolaatuisia suunnitelmia ja jättää noudattamatta määräyksiä", arvioi Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Risto Sulkava.

"Ympäristön pilaamisesta on seurattava rangaistus. Vain toiminnan keskeyttämiset ja tuntuvat taloudelliset sanktiot ovat oikea signaali väärään toimintatapaan. Luonnon säilyminen ja ihmisten terveys on turvattava", Sulkava sanoo.

Kaivosten päästöille ei ole keksitty Suomessa vielä teknistä ratkaisua. Louhitusta kivestä irtoaa sulfaattia ja niin sanotuista sivukivikasoista sitä liukenee vielä lisää luontoon. Mikäli kaivosbuumi etenee Suomessa nykyistä vauhtia, ilman että puhdistustekniikka on kehittynyt riittävän pitkälle, Suomen vesistöt ovat monin paikoin vaarassa.

Talvivaaran, Raahen ja Oriveden kaivosten haitta on ollut tiedossa sekä yhtiöillä itsellään että paikallisella ELY-keskuksella. Siitä huolimatta toiminta on saanut jatkua. Myöskään ympäristöluvat eivät ole olleet riittävän tiukkoja.

"Nyt havaitut ympäristöongelmat osoittavat myös, ettei ympäristölupaprosesseihin tule luoda toivottuja ohituskaistoja suurille teollisuushankkeille. Kaivosten ympäristövaikutuksia tulee selvittää nykyistä huolellisemmin jo ennalta ja valvoa muutenkin kuin elinkeinotoiminnan näkökulmasta", vaatii Risto Sulkava.

Lähde: SLL 

0 kommenttia:

Lähetä kommentti