WWF: Itämeren villin lohen ostamista tulee välttää

Ympäristöjärjestö WWF Suomi kehottaa juuri julkistetussa, päivitetyssä Kuluttajan kalaoppaassaan kuluttajia välttämään Itämeren villin lohen ostamista. WWF suosittaa myös, että kaupat ja ravintolat eivät ostaisi Itämeren lohta myyntiin. Kalaoppaassa on lisäksi arvioitu neljä uutta, aiemmin oppaasta puuttunutta kalalajia ja usean lajin suositukset ovat tarkentuneet.

WWF:n kalaoppaassa kalat on luokiteltu liikennevalojen värein ympäristöperusteilla, eli niiden pyynnin ja kalakantojen kestävyyden mukaan. Kuluttaja voi poimia vihreällä merkittyjä kaloja lautaselleen tai ostoskoriinsa hyvällä omallatunnolla, keltaisen värin kohdalla tulee harkita kestävämpää vaihtoehtoa ja punaisella merkittyjä välttää kokonaan.

”Itämeren lohi vaihtoi oppaassa sijaintiaan keltaiselta listalta punaiselle, koska sen tämän vuoden kalastuskiintiöt ovat kaukana kestäväksi määritellystä”, kertoo WWF Suomen meriohjelman päällikkö Sampsa Vilhunen.

Itämeren pääaltaalla ja Pohjanlahdella villiä lohta saa Euroopan Unionin Maatalous- ja kalastusneuvoston myöntämän kiintiön mukaan kalastaa 122 553 kappaletta, kun alkuperäinen tutkijoiden kannattama kestävään kalastukseen perustuva ehdotus oli alle puolet tästä eli 52 974. Suomenlahdella lohia saa tänä vuonna pyytää 15 419, kun kestävään kalastukseen perustuva ehdotus oli 10 884. Suomi vaati vieläkin suurempia lohikiintiöitä.

”Lisäksi muita kuin ammattikalastajien lohisaaliita ei edelleenkään raportoida ja lohen laittoman kalastuksen on todettu rehottavan Itämerellä”, Vilhunen huomauttaa.

Itse pyydetty kala tuontikalaa parempi

Kalaoppaan uusia vihreän listan lajeja ovat harjus, salakka ja hopearuutana. Ne eivät ole kaupan olevia lajeja, mutta virkistyskalastajan saaliita ne voivat olla.

”Itse pyydetty ja valmistettu vihreän listan kala vähentää tuontikalan menekkiä. Ulkomaisen kalan alkuperästä tai kalastusmenetelmistä kuluttajalla ei usein ole tarkkaa tietoa”, Vilhunen sanoo.

Monen lajin suositukset ovat tarkentuneet. Tämä voi osaltaan tehdä ostopäätökset haastavimmiksi, mutta toisaalta ohjaa kulutusta entistä tarkemmin kaikkein kestävimpiin vaihtoehtoihin.

”On selvää, että ihmiset haluavat syödä esimerkiksi siikaa, joka oli aikaisemmassa kalaoppaan painoksessa keltaisella listalla monisyisen tilanteensa vuoksi. Nyt oppaassa on kuitenkin vihreä, keltainen ja punainen siikalistaus. Toivomme ympäristöystävällisemmän kiertovesikasvatetun siian ja villin järvisiian kysynnän kasvavan suhteessa muihin vaihtoehtoihin”, Vilhunen selittää.

Suomesta kestävän kalankulutuksen mallimaa?

WWF Suomen tavoitteena on saada Suomesta ensimmäinen maa maailmassa, jossa on ainoastaan kestävästi pyydettyä ja tuotettua kalaa kaupan vuoden 2015 loppuun mennessä. Monet kaupat ja ravintolat ovat jo ilmoittaneet pyrkivänsä noudattamaan WWF:n kalaopasta.

Esimerkiksi Fazer on osana laajaa vastuullisuusohjelmaansa noudattanut ravintoloissaan Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa WWF:n kalaoppaan suosituksia luopumalla kokonaan punaisen listan kaloista ja äyriäisistä jo keväällä 2010. Muutokset kalaoppaan suosituksissa näkyvät myös ravintoloiden ruokalistoilla.

Jatkossa tavoitteena on lisäksi kasvattaa vihreän listan kalojen osuutta entisestään.

”Haluamme lisätä kotimaisen ja lähialueilta pyydetyn kalan käyttöä ja tarjota samalla asiakkaillemme uudenlaisia makuelämyksiä. Esimerkiksi silakkaa käytämme jo yli 100 tonnia vuodessa. Amica-ravintoloissa Suomessa on suositun lohen lisäksi tarjolla myös muun muassa kotimaista särkeä ja haukea. Tavoitteemme on lisätä näiden osuutta vuoden 2012 aikana, sillä esimerkiksi ahven- ja siikafileiden hinta on yleensä liian korkea ”, Fazer Food Servicesin hankintapäällikkö Jiri Luoto kertoo.

WWF:n kalaoppaaseen (klikkaa kuvaa)

0 kommenttia:

Lähetä kommentti