Kaivosalalle opas parhaista ympäristökäytännöistä

Metallimalmikaivostoiminnan parhaat ympäristökäytännöt on koottu kattavaksi oppaaksi alan kaikille toimijoille. Opas sisältää kaivostoiminnan koko elinkaaren aina malminetsinnästä kaivok-sen suunnitteluun, tuotantoon ja sulkemiseen sekä jälkihoitoon.

Opas on laatuaan ensimmäinen Euroopassa. Se on laadittu yhteisrahoitteisessa hankkeessa, jossa ovat olleet mukana Geologian tutkimuskeskus (GTK), Kainuun ja Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, Pohjois-Suomen aluehallinto-virasto, Kaivannaisteollisuus ry ja Suomen ympäristökeskus. Yhteistyöhankkeen rahoitukseen osallistuivat myös K.H. Renlundin säätiö sekä työ- ja elinkeinoministeriö.

Kaivosten päästöt ja ympäristövaikutukset ovat erilaisia eri kaivoksilla, riippuen muun muassa louhittavan malmin ominai-suuksista. Merkittävimpiä ympäristöä kuormittavia tekijöitä ovat kaivannaisjätteet ja jätevedet. Päästöjen lisäksi kaivostoimintaan liittyvä laaja-alainen maankäytön tarve aiheuttaa huomattavia muutoksia ympäristössä.

Vaikka käytössä olisi parhaimmat ympäristötekniikat, on toiminnalla aina vaikutuksia ympäristöön. Suunnittelussa tulee valita päästöjä vähentäviä, ympäristövaikutuksiltaan hallittavia ja luontoarvoja huomioivia menetelmiä.

Kaivannaisjätteen määrää voidaan vähentää materiaalitehokkuutta lisäämällä ja sivutuotteiden tehok-kaammalla hyödyntämisellä. Tämä vaikuttaa myös jätealueiden maankäyttötarpeeseen ja vesien käsittelyyn. Yleisemmin ympäristöturvallisuutta voidaan lisätä merkittävästi parantamalla jätevesien hallintaa ja puhdistusta.

Maankäytössä tulee sovittaa yhteen erilaisia intressejä ja ylläpitää avointa keskustelua asukkaiden, matkailu-, metsä- ja kalatalousyritysten, ympäristönsuojelusta vastaavien viranomaisten sekä luonnon-suojelujärjestöjen kanssa. Tärkeintä on löytää sellainen toimintamuotojen ja -menetelmien yhdistelmä, jolla voidaan tarkoituksenmukaisesti ja kustannustehokkaasti ehkäistä ympäristön pilaantuminen.

Opas sisältää kuvauksia metallimalmikaivosten toiminnasta ja malmikiven käsittelystä sekä käsittelyssä syntyvistä päästöistä. Se sisältää myös ohjeita muun muassa ympäristölupahakemuksiin liitettävistä selvityksistä, joita edellytetään Natura-arvioinneissa, YVA- ja nykytilaselvityksissä sekä jätehuolto-suunnitelmissa. Oppaassa on kuvattu, miten valitaan ja sovelletaan parhaita ympäristökäytäntöjä kaivostoiminnan suunnittelu-, tuotanto- ja sulkemisvaiheissa.

Metallikaivostoiminta voimakkaassa kasvussa

Metallikaivossektorin tuotanto on Suomessa ollut alan pitkäaikaisen laman jälkeen voimakkaassa nousussa vuodesta 2007 alkaen. Ennusteiden mukaan metallikaivosten hyötykiven louhinta tulee kasvamaan aiemmasta selvästi. Tällä vuosikymmenellä (2010 - 2020) kaivosten odotetaan tuottavan jopa 70 miljoonaa tonnia hyötykiveä. Viime vuosikymmenen jälkipuoliskolla kaivokset tuottivat hyötykiveä 4 miljoonaa tonnia. Mineraali- ja metalliraaka-aineen menekki ympäri maailmaa liittyy elintason kasvuun Aasiassa, jossa on yhä enemmän kysyntää kodinkoneille, viihde-elektroniikalle, ajoneuvoille ja muille kulutustuotteille.

Nopea ja voimakas kaivosalan kasvu on luonut haasteita uusien ympäristöteknologioiden ja kaivostoiminnan ympäristöturvallisuuden kehittämiselle. Opasta tarvitaan myös siksi, että parhaiden toimintatapojen valinnan sekä YVA-selvitysten ja ympäristölupahakemusten laadinnan ohjeistuksessa on ollut puutteita. Myös koulutusmateriaalia on ollut vähän.

Tuore opas on tarkoitettu toiminnanharjoittajien, lupa- ja valvontaviranomaisten ja alan konsulttien käytettäväksi sekä tietolähteeksi kaikille alasta kiinnostuneille.
Lähde: SYKE

0 kommenttia:

Lähetä kommentti