Arktisen merialueilta heijastuvan säteilyn määrä yhä tarkemmin selville

Ilmatieteen laitoksessa on kehitetty maailman ainoa pelkästään mikroaaltodataan perustuva Arktisen merialueen pinta-albedon arviointimenetelmä.
Ilmatieteen laitoksella on kehitetty ainutlaatui-nen pinta-albedon arviointimenetelmä Arkti-selle merialueelle. Sen avulla saatavat arviot Arktisilta merialueilta heijastuvasta auringon säteilyn määrästä ovat erittäin tärkeitä ilmastonmuutoksen tutkimuksen kannalta. Pinta-albedo kuvaa maanpinnan kykyä heijastaa siihen osuvaa säteilyä ja liittyy siten maapallon energiataseeseen. Arviot pinta-albedosta vaikut-tavat ilmastonmuutoksen mallilaskelmien tark-kuuteen, mutta kuvaavat myös hyvin jo tapah-tuneen muutoksen määrää. Uuden menetelmän etu perinteisiin optisiin menetelmiin nähden on se, että pilvet tai pimeys eivät haittaa arviointia.

Arktisten alueiden pinta-albedo on erityisen merkityksellinen ilmastomuutoksen kannalta, sillä muutokset napa-alueiden jääpeitteen laajuudessa aiheuttavat erittäin suuren muutoksen pinta-albedon arvossa. Toistaiseksi Arktisen merialueen pinta-albedon arvo on verrattain huonosti tunnettu, mutta sen vaikutus ilmastomallilaskuissa on suuri. Lämpenevässä ilmastossa merijään sulaminen pienentää Arktisen alueen albedon arvoa, jolloin enemmän energiaa absorboituu alueelle, mikä sulattaa jäätä entistä enemmän. Toisin sanoen albedon arvon pieneneminen johtaa albedon arvoa pienentävään ilmastolliseen takaisinkytkentään.

Maailman ainoa mikroaaltoihin perustuva menetelmä

Mikroaaltopohjaisen pinta-albedon arviointimenetelmän etu perinteiseen optiseen menetelmään verrattuna on, että Arktisella alueen pilvisyydestä tai alhaisesta auringonkulmasta ei ole haittaa. Tämä mahdollistaa esimerkiksi kevään mahdollisen aikaistumisen havaitsemisen, mikä optisilla instrumenteilla ei välttämättä enää siihen vuodenaikaan onnistu.

Kappaleesta heijastuneen säteilyn suhdetta saapuvaan säteilyyn sanotaan albedoksi. Mitä valkoisempi heijastava pinta on, sitä suurempi on sen albedo. Musta kappale ei heijasta lainkaan siihen osuvaa valoa, joten sen albedo on nolla. Planeetan albedolla on tärkeä merkitys lämpötalouden kannalta. Pilvet ja jää heijastavat hyvin auringon säteilyä. Maapallolta noin kolmannes säteilystä heijastuu välittömästi takaisin avaruuteen ja kaksi kolmannesta imeytyy ilmakehään, maaperään ja meriin säteillen takaisin, mutta hitaammin.

Lähde: Ilmatieteen laitos

0 kommenttia:

Lähetä kommentti