Alpit - Ilmastonmuutoksen vaikutukset tämän päivän Euroopassa

"Eilen palasin johtamani kiipeilyretkikunnan matkalta Sveitsin Matterhornilta. Käytimme Hörnli-harjanteen kautta kulkevaa kuuluisaa reittiä, jota on kiivetty ensimmäisen kerran vuonna 1865. Käyn siellä joka kesä. Nämä tiuhaan käytetyt reitit ovat käymässä vaarallisiksi, ja useita on jo suljettu. Ikirouta, joka on sitonut kivet toisiinsa satoja tai tuhansia vuosia, on alkanut sulaa. Se sulaa päivän aikana ja jäätyy yöllä, ja sen vuoksi kallio on alkanut murentua. Näin tapahtuu vuosi vuodelta korkeammalla vuoristossa – halkeamat kiipeävät yhä ylemmäs vuorille."

Sebastian Montaz asuu Saint Gervaisin kylässä Chamonix'n alueella Ranskassa. Hän on vuoristo-opas ja hiihdonopettaja, joka vietti lapsuutensa Ranskan Alpeilla, mutta opastaa nykyään kiipeilijöitä ja hiihtäjiä kaikkialla Alppien alueella.


"Vuoristossa muutokset ovat tavallisesti hitaita. Mutta täällä Alpeilla muutoksia näkyy lähes joka kerta vuodenajan vaihtuessa. Ympäristö on muuttunut dramaattisesti siitä, kun olin pikkupoika, ja kuka tietää, millaista Alpeilla on sitten, kun tyttäreni on aikuinen."

"Viimeisten viiden vuoden ajan kesä-heinäkuussa ei ole voinut harrastaa kiipeilyä lumella ja jäällä. Nyt se ei ole turvallista kesäkuusta syyskuun loppuun. Viime talvena oli parhaat lumiolot yhdeksään vuoteen, mutta sellaiset talvet ovat nykyään poikkeuksellisia", Sebastian kertoo.

Ilmastonmuutos vaikuttaa Alpeilla kaikkeen kiviä koossa pitävän ikiroudan koostumuksesta lumen määrään ja laatuun. Jäätiköt vetäytyvät ja jää- ja lumisillat häviävät. Perinteisten reittien muuttuessa vaarallisiksi vuoristo-oppailta vaaditaan uudenlaisia taitoja. Jäätiköt, joiden poikki saattoi kulkea vielä viisi vuotta sitten, ovat muuttuneet. Jää on poissa ja alla oleva kallio tullut esiin.

Euroopan symboli

Alpit ovat Euroopan symboli. Ne ovat yksi maanosamme tärkeimmistä matkailukohteista, mutta myös paljon muuta. 40 prosenttia Euroopassa käytetystä makeasta vedestä on peräisin Alpeilta. Sieltä saavat vetensä myös kymmenet miljoonat alankoalueilla asuvat eurooppalaiset. Ei ihme, että Alppeja joskus kutsutaankin "Euroopan vesitorneiksi".

Alpeilta saatava makea vesi on elintärkeää paitsi kahdeksalle alppimaalle myös suurelle osalle Manner-Eurooppaa. Hiljattain julkaistussa EEA:n raportissa "Regional climate change and adaptation – The Alps facing the challenge of changing water resources" pohditaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia makean veden saantiin ja tarpeeseen tärkeimmillä alppialueilla.


Alpit – muuttuva ekosysteemi

Vuoristossa muutokset ovat tavallisesti hitaita, niin kuin Sebastian Montaz totesi. Alppien ilmasto on kuitenkin muuttunut merkittävästi viimeisten sadan vuoden aikana: lämpötila on noussut jopa kaksi astetta eli kaksinkertaisesti maapallon keskiarvoon verrattuna. Sen seurauksena alppijäätiköt siis sulavat. Niiden jäätilavuus on pienentynyt vuodesta 1850 puoleen, ja pienentymisvauhti on kiihtynyt voimakkaasti 1980-luvun puolivälistä lähtien.

Myös lumiraja nousee, ja sadetyyppien jakauma (vesi-, lumi-, rae- ja räntäsade) on muuttunut. Iso joukko keskikokoisia ja pieniä jäätiköitä on todennäköisesti häviämässä vuosisadan alkupuoliskolla. On arvioitu, että alueilla, joilla nykyisin sataa lunta, saadaan jatkossa talvisin vesisateita, jolloin lumi pysyy maassa lyhyemmän aikaa. Tämä vaikuttaa siihen, miten vuoret keräävät ja varastoivat vettä talvella ja luovuttavat sitä jälleen lämpimämpinä kesäkuukausina. Valunnan odotetaan siten lisääntyvän talvella ja pienentyvän kesällä.

Veden kiertokulku ja ilmastonmuutos

Vettä kerääntyy ja varastoituu talven aikana Alpeille lumena ja jäänä jäätiköihin, järviin, pohjavesimuodostumiin ja maaperään. Niistä se sitten hiljalleen vapautuu jään ja lumen sulaessa kevään ja kesän kuluessa ja valuu jokiin (esimerkiksi Tonava, Rein, Po ja Rhone), jotka saavat alkunsa vuorilta. Näin vettä on sopivasti tarjolla, kun alankoalueiden omat vesivarastot pienenevät ja veden tarve on suurimmillaan.

Tätä ikiaikaista varastointi- ja vapautumisprosessia ylläpitävä hienovarainen vuorovaikutus on nyt uhattuna ilmastonmuutoksen vuoksi. Miten ilmastonmuutos vaikuttaa Alppien ekosysteemeihin? Miten ekosysteemipalvelut muuttuvat? Mitä me voimme tehdä?

Ekosysteemipalvelu paineen alla

Alppien "vesitornit" ovat äärimmäisen herkkiä ja alttiita meteorologisten prosessien ja ilmaston, maiseman ja ihmisten vedenkäytön muutoksille. Muutokset voivat vaikuttaa kymmenien miljoonien eurooppalaisten saatavilla olevan veden laatuun ja määrään.

Ilmastonmuutos uhkaa muuttaa merkittävästi veden kiertokulkua Alpeilla. Sadannassa, lumipeitteessä ja veden varastoitumisessa jäätiköihin tapahtuvien muutosten odotetaan muuttavan veden kulkua. Se merkitsee enemmän kuivuutta kesällä, lisää tulvia ja maanvyöryjä talvella sekä suurempaa vaihtelua vedensaannissa läpi vuoden. Vaikutukset ulottuvat myös veden laatuun.

Vesipula ja ääri-ilmiöiden yleistyminen yhdistettynä jatkuvasti lisääntyvään veden tarpeeseen (jonka aiheuttajina ovat esimerkiksi maatalouden käyttämä kastelu tai matkailijavirrat), vaikuttavat todennäköisesti kielteisesti ekosysteemipalveluihin ja talouden eri aloihin. Kärsijöinä ovat niin kotitaloudet, maatalous, energiantuotanto, metsätalous, matkailu kuin jokiliikennekin. Tämä voi kärjistää vesivaroihin liittyviä ongelmia ja johtaa veden käyttäjien välisiin konflikteihin sekä Alppien alueella että muualla. Erityisesti Etelä-Eurooppa joutuu todennäköisesti kärsimään entistä useammin kuivuudesta.

Vesi, jota usein pidämme itsestäänselvyytenä, nousee uuteen arvoon ilmastonmuutoksen vuoksi.

Alpeilta Wienin kaduille

"Meille Wieniin tuleva vesi kulkee vähintään sadan kilometrin matkan vuorilla sijaitsevista lähteistä tänne meille", kertoo lähteiden suojelusta vastaava Wienin kaupungin vesilaitoksen päällikkö, tohtori Gerhard Kuschnig. Tohtori Kuschnig asuu satojen kilometrien päässä vuoristo-opas Sebastianin kodista Alpeilla, mutta ilmastonmuutos mietityttää häntäkin.

"Toistaiseksi veden määrän tai laadun kanssa ei ole ollut merkittäviä ongelmia, mutta tulevaisuus on epävarma. Ilmastonmuutoksen hallinta on epävarmuuden hallintaa. Haluamme olla varmoja siitä, että osaamme esittää oikeita kysymyksiä", tohtori Kuschnig lisää.

Wienin ja Grazin kaupunkien ja niiden ympäristön kaksi miljoonaa asukasta ovat vesihuoltonsa suhteen riippuvaisia Itävallan Alppien yhdestä osasta. Siksi alueen vesilähteet on lailla suojeltu. Näillä vuoristoisilla alueilla pohjavettä johtavat kerrokset (kyllästeinen kiviaines, jonka läpi vesi pääsee helposti virtaamaan) ovat äärimmäisen herkkiä kallion geologisten ominaisuuksien, ilmaston ja maankäytön muutoksille, jotka yhdessä vaikuttavat merkittävästi saatavilla olevan veden laatuun ja määrään.

Tällä alueella yksi keskeisistä haasteista ilmastonmuutokseen sopeutumisessa on makean veden määrän ja laadun turvaaminen. Veden korkea laatu voidaan turvata pitkällä aikavälillä vain suojelemalla maa-alueita, joiden läpi vesi kulkee. Maankäytön muutokset, kuten uudenlaiset maatalous- ja rakentamiskäytännöt, vaikuttavat kaikki veden laatuun ja määrään. Wienin kaupunki on suojellut läheisiä vuoristolähteitä jo yli 130 vuoden ajan ja hankkinut vähitellen omistukseensa laajoja maa-alueita vesiensuojelu- ja rauhoitusalueiksi. Vesiensuojeluvyöhyke kattaa noin 970 km²:n suuruisen alueen Steiermarkin ja Niederösterreichin maakunnissa.

Veden kiertokulku

"Vesi kulkee maaperän pintakerrosten läpi, kiertää vuoren sisällä ja törmää lopulta läpäisemättömään kerrokseen ja suodattuu lähteisiin, joiden kautta vesi päätyy takaisin pintaan", selvittää tohtori Kuschnig.

Sateen jälkeen veden suotautumisen (kun vesi imeytyy maahan) ja virtauksen (kun se palaa pintaan lähteen kautta) välillä kuluva aika on hyvin lyhyt. Ääri-ilmiöt, kuten rankkasade tai lumen nopea sulaminen, saavat liikkeelle runsaasti sedimenttiainesta, mikä vaikuttaa veden laatuun. Runsaat sedimenttisaostumat eivät useinkaan ehdi suodattua lyhyessä ajassa. Ilmastonmuutoksen myötä sään ääri-ilmiöiden todennäköisyys kasvaa.

Ilmastonmuutos

Alueen muuttuvat ilmasto-olosuhteet, kuten lämpötilan nousu, vaikuttavat veden saatavuuteen ja laatuun suoraan lisääntyvän haihtumisen sekä sadannan muutosten kautta. Ilmastonmuutoksella on myös epäsuoria vaikutuksia vesivaroihin kasvillisuuden muutosten kautta.

Kaksi kolmannesta suojavyöhykkeestä on metsän peitossa. Alueen metsänhoidossa, niin kuin maataloudessakin, otetaan huomioon juomaveden suojelu. "Suurin uhkamme ilmastonmuutoksen suhteen on tällä hetkellä eroosion lisääntyminen, sillä se on vaaraksi metsille. Ilman puita ja kunnon lehvistöä pintamaa huuhtoutuu pois, ja juuri maa-ainesta tarvitaan veden puhdistamiseen. Lämpötilannousu tuo mukanaan uusia puulajeja. Ilmastonmuutos merkitsee uusien tekijöiden tuomaa epävarmuutta – ja se on aina riski", sanoo tohtori Kuschnig.

Sopeuttamistoimia ja kokemusten vaihtoa

Yhtenä vesilaitoksen tärkeänä tehtävänä on tiedotus. Vesikoulussa on opetettu jo 13 vuoden ajan paikallisille lapsille veden ja vettä tuottavan luonnon tärkeyttä. Vuoristolähteille järjestetään säännöllisesti retkiä, jotta oppilaat ymmärtäisivät paremmin, mistä vesi tulee. Tiedottaminen myös ylhäällä alppiniityillä karjaansa laiduntavalle maanviljelijöille on tärkeää. Heillä on osaltaan vastuu siitä, että vesilähteitä ympäröivää maata suojellaan etenkin eläinten lannalta.

Wienin vesilaitoksella on jo nyt käynnissä hankkeita, joiden tarkoituksena on saattaa yhteen vesialan toimijoita keskustelemaan ilmastonmuutoksen vaikutuksista ja niihin sopeutumisesta. Esimerkiksi CC-WaterS -niminen hanke kokoaa yhteen 18 organisaatiota kahdeksasta eri maasta jakamaan kokemuksia ja keskustelemaan yhteisistä sopeutumiskeinoista.

Sopeutumispolitiikka

"Ilmastonmuutokseen sopeutumisen edellyttämiä toimenpiteitä laaditaan usein vastauksena äärimmäisiin sääilmiöihin, jotka saavat ihmiset vaatimaan toimia", toteaa Stéphane Isoard haavoittuvuutta ja sopeutumista käsittelevästä EEA:n työryhmästä.

"Vuoden 2003 helleaalto oli yksi yksittäinen esimerkki. Nyt on kuitenkin mietittävä sopeutumisstrategioita, jotka perustuvat systemaattisempaan haavoittuvien alueiden, alojen ja ihmisryhmien analyysiin, ja ne on pantava pian täytäntöön, jos niiden on tarkoitus olla selkeitä ja tehokkaita ratkaisuja ilmastonmuutoksen väistämättömistä vaikutuksista selviämiseen. Ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja vesivaroihin liittyviä kysymyksiä on hallinnoitava paikallisesti mutta laajemman alueellisen, kansallisen ja EU:n kehyksen puitteissa", hän jatkaa.

Yksi keskeinen osa-alue on tehokas, kansalliset rajat ylittävä vesienhoito. Toistaiseksi esimerkiksi Alpeilta alkunsa saavien jokien rantavaltiot ovat tehneet varsin vähän yhteistyötä vesipulan hoidossa. EU:lla olisi hyvät mahdollisuudet avustaa tässä prosessissa parantamalla yhteistyön edellytyksiä.


Lähde: EEA

0 kommenttia:

Lähetä kommentti