Luontopääoma ja ekosysteemipalvelut

”Luontopääoman” ja ”ekosysteemipalvelujen” käsitteet ovat keskeisiä keskusteltaessa ihmiskunnan suhteesta luontoon. Niiden ymmärtämiseksi on hyvä pohtia, miten luonnon järjestelmät todella hyödyttävät meitä.

Otetaan esimerkiksi metsät. Metsistä saadaan monenlaista ruokaa: hedelmiä, hunajaa, sieniä, lihaa ja niin edelleen. Jos metsiä hoidetaan kunnolla, niistä voidaan saada taloudelle myös kestävä virta muita luonnonvaroja, kuten puuta. Metsien tehtävä ei kuitenkaan rajoitu tähän. Esimerkiksi puut ja kasvillisuus takaavat osaltaan meille terveellisen ilmaston paikallisesti ja maailman-laajuisesti sitomalla saasteita ja kasvihuonekaasuja. Metsän maaperä hajottaa jätteitä ja puhdistaa vettä. Lisäksi ihmiset käyvät usein metsissä nauttimassa niiden kauneudesta ja rauhasta tai viettämässä aikaa harrastusten, kuten metsästyksen, merkeissä.

Kaikki nämä hyödyt – puun ja kuidun saanti, ilmaston säätely ja niin edelleen – ovat tärkeitä. Maksaisimme paljon koneista, jotka tekisivät saman. Siksi meidän pitäisi ajatella ekosysteemien olevan eräänlaista pääomaa, joka hyödyttää omistajaansa sekä usein myös muita ihmisiä lähellä ja kaukana (esimerkkinä ilmaston sääntely). On äärimmäisen tärkeää, että suojelemme luontopääomaamme eli ettemme käytä tai saastuta ekosysteemiä liikaa, jos haluamme sen tarjoavan jatkossakin näitä valtavan arvokkaita hyötyjä.

Metsät eivät ole vain puita

Vuosi 2011 on YK:n metsien vuosi. Sen aikana keskitytään ihmisiin, jotka elävät metsissä ja ovat riippuvaisia metsistä eri puolilla maailmaa. Pohdimme koko vuoden ajan sitä, miten metsät vaikuttavat elämäämme. Metsät ovat yhteisöjä, jotka muodostuvat kasveista, eläimistä, pieneliöistä, maaperästä, ilmastosta ja vedestä. Metsät muodostavat myös monitahoisen suhteen organismien (myös ihmisten) ja heidän elinympäristönsä välille.

Metsät peittävät yli 30 prosenttia maapallon pinta-alasta. Ne ovat yksi tärkeimmistä luonnon monimuo-toisuuden ”varastohuoneista” maalla, sillä niissä elää yli kaksi kolmasosaa maalla elävistä tunnetuista lajeista sekä suurin osa maapallon uhanalaisista lajeista.

Metsät auttavat meitä pysymään hengissä puhdistamalla ilmaa ja vettä ja ravitsemalla maaperää. Lisäksi monet ihmiset saavat metsistä ruokaa, suojaa ja lääkkeitä. Metsät säätelevät paikallista, alueellista ja maailman ilmastoa ja sitovat hiilidioksidia, joka kertyisi muuten ilmakehään, missä se edistäisi ilmaston lämpenemistä.

Toisaalta metsät ovat myös täynnä arvokkaita luonnonvaroja, joita voimme käyttää. Metsiin liittyykin yksi keskeisistä valinnoista, joita ihmisen on nyt tehtävä: voimmeko sovittaa yhteen halumme käyttää metsien luonnonvaroja ja maata niiden muiden keskeisten roolien kanssa, joita metsillä on planeetallamme elämää ylläpitävinä järjestelminä?

Metsiemme monimuotoisuuden arvo 

Metsien luonnon monimuotoisuuden hupenemisen ensisijainen syy on se, ettei sen arvoa ymmärretä kunnolla. Esimerkiksi päätös muuttaa yksi hehtaari monimuotoista metsää maatalous- tai rakennusmaaksi perustuu yleensä välittömiin hyötyihin.  Näiden ekosysteemien tarjoamiin moniin vaikeasti mitattaviin ekologisiin hyötyihin ei juurikaan kiinnitetä huomiota.

Lääkkeitä Intian metsistä

Sen lisäksi, että Intialla on runsas kasvisto ja eläimistö, maan lääkekasviperinteet kuuluvat maailman rikkaimpiin. Intialaiset käyttävät säännöllisesti lääkkeenä jopa 8 000 kasvilajia, joista 90–95 prosenttia tulee metsistä. Alle 2 000 näistä kasveista on kirjattu virallisesti Intian lääkejärjestelmään. Muiden lääkekasvien tietoja ei ole dokumentoitu, vaan tieto siirtyy eteenpäin suusanallisesti ja perinteisenä osaamisena. Nykyaikainen lääketiede käyttää vain 49 lajia (Gundimeda et al., 2006).

Intiassa luonnon monimuotoisuuden hupeneminen vaikuttaa vakavalla tavalla naisiin, sillä heidän tehtävänsä on kerätä tarveaineita metsästä. Orissan ja Chattisgarhin heimoalueilla tehdyt tutkimukset ovat osoittaneet, että metsäkato on johtanut toimeentulon heikkenemiseen, siihen, että naisten on kuljettava nelinkertainen matka kerätäkseen metsän antimia, ja siihen, etteivät he enää löydä lääkeyrttejä. Nämä menetykset pienentävät ihmisten tuloja, lisäävät raadantaa ja vaikuttavat fyysiseen terveyteen. Lisäksi on saatu näyttöä siitä, että naisten suhteellinen asema omassa perheessään on parempi kylissä, joiden metsät ovat voimissaan ja joissa he tuovat kotitalouteen suuremman osan tuloista kuin luonnonvarojen puutteesta kärsivissä kylissä (Sarojini Thakur, 2008).

Luonnon monimuotoisuus on ihmisille eräänlainen vakuutus sairauksien varalta – se on tietopankki, joka sisältää mahdollisia hoitoja syövän ja aidsin kaltaisiin sairauksiin. Esimerkiksi kiniinipuun kuori sisältää malarian torjumiseen käytettävää lääkettä. Lajien kuollessa sukupuuttoon emme usein tiedä, mitä ihmiskunta menettää.

Kestämätön kuluttaminen
Merkittävä syy, jonka vuoksi kulutus vaikuttaa kielteisesti ympäristöön ja aiheuttaa resurssien liikakäyttöä, on se, että kustannukset, joita yhteiskunnalle aiheutuu ympäristön tilan heikkenemisestä ja luonnonvarojen ehtymisestä, eivät näy täysin tavaroiden ja palvelujen hinnoissa. Monet tuotteet ovat halpoja, vaikka ne vahingoittavat ympäristöä, ekosysteemejä tai ihmisten terveyttä. (SOER 2010)
Luonnonvarojen käyttö
EU:n keskivertokansalainen käyttää keskimäärin neljä kertaa enemmän luonnonvaroja kuin keskivertoafrikkalainen ja kolme kertaa enemmän kuin keskivertoaasialainen, mutta vain puolet siitä, mitä Yhdysvaltojen, Kanadan tai Australian keskivertokansalainen. (SOER 2010)
Luonnonvarat ehtyy
Maailman luonnonvarat ovat jo ehtymässä. Maailman väestön kasvaessa ja vaurastuessa myös sen kulutustarpeet kasvavat, joten monien asioiden, kuten ruoan, veden ja energian, kysyntä kasvaa. Kysynnän kasvu ja tarjonnan väheneminen voivat voimistaa tulevaisuudessa maailmanlaajuista kilpailua luonnonvaroista. (SOER 2010)
Kaupungistuminen

Ensimmäistä kertaa historiassa yli puolet maailman väestöstä asuu kaupungeissa. Vuoteen 2050 mennessä noin 70 prosenttia ihmiskunnasta asuu luultavasti kaupungeissa (UNDESA, 2010). Väestötutkijat arvioivat, että vuoteen 2050 mennessä yli puolet maailman kaupunkiväestöstä elää Aasiassa.

Tiesitkö tämän? 
Kaupunki vaikuttaa suureen alueeseen omien rajojensa ulkopuolella. Esimerkiksi yksin Lontoon arvioidaan tarvitsevan tarpeidensa tyydyttämiseen sekä jätteiden ja päästöjen vastaanottamiseen alueen, joka vastaa kooltaan lähes 300 kertaa sen omaa maantieteellistä kokoa. (SOER 2010)
Ostovoima

Maataloustuotteiden kysyntä tulee olemaan paljon nykyistä suurempaa vuoteen 2050 mennessä väestön kasvun ja vaurastumisen vuoksi. Tämä voi aiheuttaa luonnon ekosystee-mien häviämistä, heikentää ekosysteemien tarjoamia hyötyjä hiilen ja veden kiertokulku mukaan luettuina, ja vaikuttaa puun ja kuitujen saatavuuteen.

Maailman väestö saattaa kasvaa tulevina vuosikymmeninä merkittävästi ja vaurastues-saan ihmiset alkavat kuluttaa viljan sijaan enemmän lihaa. Tämä vaikuttaa merkittävällä tavalla maankäyttöön ja luonnon ekosystee-meihin.

Syömiseen, ajamiseen tai kotiemme lämmit-tämiseen liittyvät kulutustapamme kuormittavat suoraan ympäristöä. Vieläkin suurempi merkitys on silti kuluttamiemme tavaroiden ja palvelujen tuotantoketjuissa syntyvällä epäsuoralla kuormituksella. Sellaiseksi voidaan lukea esimerkiksi kaivostoiminnan tai sadonkorjuun vaikutukset, vedenkäyttö viljelykasvien viljelyyn taikka tehotuotannon tai saasteen aiheuttama vahinko paikallisen luonnon monimuotoisuudelle.

Saastuminen

Ihmisen luonnonvarojen käytöstä ja siitä syntyvistä monenlaisista saasteista on tullut maapalloa ja sen sääntelymekanismeja muuttava keskeisesti vaikuttava voima.

Ihmisen vaikutukset ympäristöön ovat kasvaneet tasaisesti. Aiemmin vaikutuksemme tuntuivat pääasiassa paikallisesti. Viimeisten vuosikymmenten aikana olemme kuitenkin nähneet vaikutusten leviävän alueiden rajojen yli, mistä esimerkkinä voi olla vaikkapa happosade. Nyt esimerkiksi ilmastonmuutoksella on maailmanlaajuisia vaikutuksia.

Saasteet vahingoittavat ympäristöämme siinä missä meitäkin. Suuren osan ajasta ympäristömme voi ottaa vastaan toimintamme ei-toivottuja tuotoksia – saastetta ja jätettä – ja muuttaa ne ajan mittaan harmittomiksi. Tämä kyky ottaa saasteita vastaan ja muuttaa niitä onkin yksi niistä tärkeistä hyödyistä, joita saamme terveistä ekosysteemeistä. Ekosysteemien kapasiteetti on kuitenkin tältä osin rajallinen. Jos ylikuormitamme niitä, saatamme vahingoittaa niitä ja niissä eläviä lajeja – myös itseämme.

Lähde: EEA (Signals 2011)

Aikaisemmin:

Worldwatch Institute: Maailman Tila 2011 »»
WWF:n Living Planet 2010 -raportti »»
Maapallon kestokyvyn rajat ovat tulleet vastaan »»

0 kommenttia:

Lähetä kommentti