Haitalliset vieraslajit

Aasian tiikerihyttynen eli Aedes albopictus on yksi laajimmin levinneitä haitallisia vieraslajeja. Alun perin sitä esiintyi Pakistanista Pohjois-Koreaan. Nyt sitä esiintyy kaikkialla maailmassa, ja sen on sanottu olevan maailman haitallisin vieras hyttyslaji.

Tiikerihyttynen on vain yksi esimerkki paljon laajemmasta Euroopan luonnon monimuotoi-suuteen kohdistuvasta uhkasta, joka syntyy, kun vieras- eli tulokaslajit leviävät eri puolille mannerta ihmisen toiminnan seurauksena. Vieraslajeja tavataan  Euroopan kaikista ekosys-teemeistä. Globalisaatio, erityisesti kaupan ja matkailun kasvu, on saanut Eurooppaan saapu-vien vieraslajien määrän ja tyyppien kasvamaan voimakkaasti.

Euroopassa on rekisteröity noin 10 000 vieraslajia. Jotkin, kuten peruna ja tomaatti, on tuotu Eurooppaan tarkoituksella, ja niiden taloudellinen merkitys on nykyisin suuri. Muut lajit, joita kutsutaan haitallisiksi vieraslajeiksi, voivat aiheuttaa vakavia ongelmia puutarhoille, maanviljelylle ja metsätaloudelle, sillä ne levittävät tauteja tai vahingoittavat rakennelmia, kuten rakennuksia ja patoja.

Haitalliset vieraslajit muuttavat myös ekosysteemejä, joissa ne elävät, ja vaikuttavat ekosysteemien muihin lajeihin. Biologista monimuotoisuutta koskevassa YK:n yleissopimuksessa vahvistetaan haitallisten vieraslajien olevan yksi maailman luonnon monimuotoisuuden suurimmista uhkista.

Terveys muuttuvassa ilmastossa

Italiassa paikalliset terveysviranomaiset havaitsivat elokuussa 2007 useita tapauksia harvinaista tautia kahdessa pienessä joenvarsikylässä, Castiglione di Cerviassa ja Castiglione di Ravennassa. Lähes 200 ihmistä sairastui, ja yksi iäkäs mies kuoli (Angelini et al., 2007).

Yksityiskohtaisten tutkimusten jälkeen taudinaiheuttajaksi paljastui Chikungunya, hyönteisten kantama virus, joka siirtyy ihmiseen Aedes- eli tiikerihyttysen pistosta. Kyseistä hyttyslajia esiintyy tavallisemmin Afrikassa ja Aasiassa. Infektion lähde oli alueella lomaa viettänyt mies.

Sairaan miehen uskotaan saaneen tartunnan ennen kuin hän matkusti Eurooppaan, mutta Italiassa häntä pisti tiikerihyttynen. Tiikerihyttynen kantaa ja levittää virusta, ja sen uskotaan tartuttaneen viruksen toiseen kylässä asuneeseen henkilöön. Tämä käynnisti ketjureaktion: tiikerihyttyset pistivät sairastuneita ja levittivät virusta, kunnes kyliin kehittyi pienimuotoinen epidemia.

Vaikutussuhteiden verkko

Chikungunya-epidemian puhkeamisen taustalla vaikutti keskinäisten vaikutussuhteiden verkko. Se toi esiin terveysriskejä ja -haasteita, joita kohtaamme globalisoituneessa maailmassa. Tilanteeseen vaikuttivat niin matkustelu, ilmastonmuutos, kaupankäynti, lajien liikkuminen kuin kansanterveyskin.

Tiikerihyttysen uskotaan tulleen Eurooppaan tuontitavaran mukana – kyseessä voivat olla niin koristekasvit, kuten ”onnenbambu”, kuin käytetyt renkaatkin. Hyttysen toukkia on löydetty monista osista Eurooppaa, mutta ne selviytyvät ulkona vain etelän lämpimissä maissa tai kasvihuoneissa pohjoisempana – esimerkiksi Alankomaissa.

Euroopassa esiintyy nykyisin myös denguekuumetta ja Länsi-Niilin virustautia. Nekin leviävät hyttysenpiston välityksellä. Tukholmassa toimivan Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen (ECDC) mukaan Romaniassa vuonna 1996 puhjenneen ensimmäisen suurepidemian jälkeen Länsi-Niilin virustautia on pidetty Euroopassa merkittävänä kansanterveydellisenä huolenaiheena. Rokotetta ei ole vielä saatavana, ja ennaltaehkäisyssä keskitytään pääasiassa vähentämään altistumista hyttysenpistoille.

Lähde: EEA

Aiheesta aikaisemmin:
Eteläisten lajien rynnistys Suomeen jatkuu
Ilmastonmuutos parantaa maahanmuuttajien asettumista Suomeen

0 kommenttia:

Lähetä kommentti