WWF: Ilmastonmuutoksen torjunta edellyttää laajaa metsänhoitokulttuurin muutosta

Hakkuiden lisääminen bioenergiatavoitteiden nimissä ei välttämättä ole viisasta, jos tavoitteena on ilmastonmuutoksen hillitseminen. Puunkäytön määrän ohella on olennaista, millaisia metsähoitomenetelmiä käytetään. Ilmastonmuutoksen näkökulmasta olisi muun muassa tärkeää korvata avohakkuita ja maanmuokkausta muilla metsienkäsittelymenetelmillä ja pidentää talousmetsien kiertoaikaa nykyisestä. Puusta tulisi tehdä mieluummin pitkäkestoisia sahateollisuuden tuotteita tai fossiilisia korvaavia polttoaineita kuin lyhytikäistä paperia.

Nämä ovat keskeisiä johtopäätöksiä WWF Ruotsin ja Svenska Naturskyddsföreningenin teettämässä pohjoisia havumetsiä ja ilmastonmuutosta käsittelevässä selvityksessä, joka julkaistiin tänään.  Selvityksessä käydään läpi olemassa olevaa tutkimusta siitä näkökulmasta, miten boreaaliset metsät ja niiden käyttö vaikuttaa ilmastonmuutokseen ja tavoitteeseen rajoittaa maailmanlaajuinen lämpötilan nousu 1,5–2 asteeseen. Selvityksen mukaan pohjoiset havumetsät – joista Suomen ja Ruotsin metsät muodostavat pienen osan – ovat ratkaisevan tärkeitä ilmastonmuutoksen kannalta. Jopa kolmasosa maailman maaekosysteemeihin sitoutuneesta hiilestä on nimittäin varastoitunut boreaalisiin havumetsiin.

“Raportin havainnot ovat sovellettavissa myös Suomeen metsiemme ja metsien käytön samankaltaisuuden takia”, sanoo WWF Suomen ohjelmavastaava Sampsa Kiianmaa.  ”Myös meillä puun käytön lisäämistä on pidetty tärkeänä ratkaisuna ilmastonmuutokseen, koska metsät ovat hiiltä kasvaessaan sitova, uusiutuva luonnonvara. Perusoletus on aivan oikein, mutta asia ei kuitenkaan ole aivan yksinkertainen.”

Avohakkuita ja kantojen käyttöä vältettävä

Ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta on tärkeää saada korvattua fossiilisia polttoaineita bioenergialla. Ruotsin selvityksen mukaan puun tuoton tehostaminen esimerkiksi lannoitusta lisäämällä olisi ilmaston kannalta riskialtista. Myös kantojen käytön voimakas lisääminen energiantuotannossa vaikuttaisi ilmastonmuutoksen kannalta kielteisesti ainakin seuraavien 30 vuoden ajan. Myös Suomen Ympäristökeskuksen viimeaikaiset tutkimukset puoltavat tätä tulosta.

Talousmetsien kiertoaikojen pidentäminen erityisesti kuusimetsissä vaikuttaisi puolestaan ilmastonmuutosta hidastavasti, varsinkin jos entistä järeämpi tukkipuu ohjattaisiin pitkäikäisten tuotteiden valmistamiseen. ”Avohakkuiden välttämisellä ja metsäpeitteisyyden säilyttävien hakkuutapojen lisäämisellä olisi selvityksen mukaan myös välitön positiivinen vaikutus ilmastonmuutoksen ehkäisyyn. Tämä vaatii laaja-alaista metsänhoitokulttuurin muutosta Suomessa”, kertoo Kiianmaa.

Suurin osa puusta käytetään lyhytikäisiin tuotteisiin

Vähemmän kuin viidesosa Ruotsissa hakatusta puusta käytetään pitkäikäisiin rakennusmateriaaleihin ja noin puolet päätyy käytössä lyhytikäisen paperin raaka-aineeksi. Puuraaka-aineen tarjoamat hyödyt ilmastonmuutoksen torjunnalle ovatkin selvityksen mukaan toistaiseksi melko vähäisiä. ”Suomessakin suurin osa puusta päätyy paperiteollisuuden raaka-aineeksi, mutta toisaalta todistamme juuri tilannetta, jossa paperin kysyntä ja tuotanto ovat kääntymässä laskuun teollisuusmaissa, mikä antaa mahdollisuuksia ohjata puuta ilmastoystävällisemmälle puurakentamissektorille”, tähdentää WWF Suomen ilmastovastaava Hanna-Liisa Kangas.

Järeiden metsien suojelu viisasta ilmastopolitiikkaa

”Jos järeitä metsiä aletaan hakata, syntyvän hiilivelan maksaminen kestää vähintään sata vuotta. Siihen saakka metsänhakkuiden vaikutus ilmastonmuutokseen olisi negatiivinen. Ilmastonmuutoksen näkökulmasta järeät, usein monimuotoisuudeltaankin rikkaat, metsät tulisi suojella hiilenvarastointikykynsä vuoksi. Tämä tarkoittaa, että metsien suojelualueita tulisi laajentaa. Suurin tarve tälle on Etelä-Suomessa”, sanoo Kangas.

Hugga eller skydda – boreala skogar i klimatperspektiv -raportti ruotsiksi »» (pdf)

Raportin johtopäätökset suomeksi »» (pdf)

Lähde: WWF Suomi
Kuva: Ekofokus

0 kommenttia:

Lähetä kommentti