Bangkokissa päätettiin etenemispolku vuoden ilmastoneuvotteluille

"Cancúnin ilmastokokouksen hyvästä lopputuloksesta huolimatta Bangkokin kokous osoittautui vaikeaksi, sillä Cancúnissa ratkaisematta jääneet isot kysymykset Kioton pöytäkirjan toisesta velvoitekaudesta ja sopimuksen laillisesta muodosta nousivat heti pinnalle neuvotteluissa", kertoo Suomen pääneuvottelija Sirkka Haunia juuri päättyneestä Bangkokin ilmastokokouksesta.

Neuvottelujen keskiöön nousi kysymys siitä, mitä asioita tullaan käsittelemään kuluvan vuoden ilmastoneuvotteluissa. Haunian mukaan osa maista pyrki mitätöimään Cancúnin päätökset.

"Lopulta päästiin kuitenkin sopuun siitä, että Cancúnin päätöksiä ryhdytään nyt panemaan toimeen. Tämä tarkoittaa muun muassa kaikkien maiden päästöseurantajärjestelmän kehittämistä, teknologiamekanismin perustamista, vihreän ilmastorahaston rakentamista ja kehitysmaiden metsäkadon hidastamiseen tähtääviä toimia. Samalla jatketaan neuvotteluja niistä asioita, jotka Cancúnissa jäivät vielä avoimiksi", Haunia kertoo.

Thaimaan Bangkokissa 5.–8. huhtikuuta järjestetty virkamieskokous oli ensimmäinen viime joulukuussa Meksikon Cancúnissa pidetyn COP16-kokouksen jälkeen. Kokousta edelsi kolme YK:n ilmastosopimussihteeristön järjestämää työpajaa, joissa maat esittelivät omia päästövähennyssitoumuksiaan ja keskustelivat muun muassa teknologiamekanismin perustamisesta.

Maiden kannat Kioton pöytäkirjan jatkon suhteen ennallaan

Bangkokissa jatkettiin neuvotteluja vain osaa teollisuusmaista velvoittavan Kioton pöytäkirjan mahdollisesta toisesta velvoitekaudesta. Ensimmäinen velvoitekausi päättyy vuoden 2012 lopussa. Kehitysmaat toistivat Bangkokissa vaatimuksensa, että ilman Kioton pöytäkirjan toista velvoitekautta ei neuvotteluja voida jatkaa myöskään kaikkia maita velvoittavan ilmastosopimuksen osalta. Vastaavasti Japani ja Venäjä ilmoittivat, etteivät ne halua toista velvoitekautta.

"Suomi ja EU pitävät kiinni tavoitteesta saada aikaan kattava sopimus. Kioton pöytäkirjan jatko on mahdollinen, mutta se ei yksin riitä, sillä pöytäkirja kattaa vain alle 30 prosenttia maailman päästöistä. Jatkokauteen ei voida myöskään sitoutua, jos kokonaisuus on muilta osin edelleen auki", Haunia toteaa.

Kokouksen yhteydessä järjestettiin South Pole -oheistapahtuma, jossa esiteltiin aloitteita ja ideoita kehitysmaiden päästövähennystoimien ja uusien markkinamekanismien tukemiseksi. Suomi esitteli tilaisuudessa Pohjoismaiden ja Pohjoismaisen ympäristörahoitusyhtiö NEFCOn uutta yhteistyöhanketta, joka pyritään käynnistämään kahden kehitysmaan kanssa vielä tämän vuoden aikana.

Suomen tuella kokoukseen osallistui viisi vähiten kehittyneiden maiden ja kolme Women for Environment and Development -järjestön edustajaa. Näin Suomi edistää köyhien maiden ja erityisesti naisten osallistumista ilmastoneuvotteluihin sekä kansallisiin ilmastonmuutoksen hillintä- ja sopeutumistoimiin.

Kokousta jatketaan 6.-17. kesäkuuta Saksan Bonnissa. Virkamiestason kokouksilla luodaan pohjaa seuraavalle ilmastosopimuksen ja Kioton pöytäkirjan osapuolikokoukselle, joka järjestetään 28.11.–9.12. Etelä-Afrikan Durbanissa.

Lähde: YM

0 kommenttia:

Lähetä kommentti