Greenpeacen näkemys ydinvoiman stressitesteistä

Euroopan komissiolla ja ydinvoimateollisuudella on heikko historia läpinäkyvyyden suhteen. Tämän vuoksi Greenpeace suhtautuu varauksellisesti Euroopan ydinvoimaloille suositeltuihin stressitesteihin. Aidon testauksen on oltava pakollista, läpinäkyvää, riippumatonta ja pidempinäköistä kuin nykyisen turvallisuusajattelun, joka perustuu IAEA:n puitteissa sovittuihin pienimmän yhteisen nimittäjän mukaisiin sääntöihin. Testien pitäisi myös johtaa nopeaan alasajoon sellaisten laitosten osalta, jotka eivät selviydy testistä.

Euroopan huolestuttavimmat ydinvoimalat

Ydinjätteeseen ja ydinaseiden leviämiseen liittyvien vaarojen lisäksi kaikkiin ydinvoimaloihin liittyy turvallisuusriski. Maanjäristykset ovat vain yksi mahdollinen uhka. Myrskyt ja tekniset ongelmat ovat ohtaneet vaaratilanteisiin mm. Ruotsissa (Forsmark, 2006) ja Ranskassa (Blayais, 2005). Greenpeace katsoo, että kaikkien uhkien poistaminen on mahdotonta. Ydinvoima on nopeasti ja suunnitelmallisesti ajettava alas ja korvattava uusiutuvalla energialla.

Alle on koottu erikseen ne eurooppalaiset ydinvoimalat, joiden kohdalla on syytä erityiseen huoleen:

Voimala: VVER440 -tyyppiset reaktorit

Ongelmat: Venäläinen reaktorityyppi ilman ulompaa suojarakennusta. (Loviisan VVER:ään suojarakennus tehtiin.)  Haavoittuvainen terroristihyökkäyksille.
Missä? 4 reaktoria Unkarissa, 4 reaktoria Slovakiassa, 4 reaktoria Tšekissä, 2 reaktoria Suomessa (Loviisa)

Voimala: CANDU -reaktorit

Ongelmat: Kanadalainen reaktorityyppi, jonka suunnitteluvirheellä oli merkittävä rooli Tšernobylin onnettomuudessa. Ainakin Saksassa ja Ranskassa tämä reaktorityyppi on kielletty.
Missä? 2 reaktoria Romaniassa

Voimala: Vanhat reaktorit

Ongelmat: Jokainen yli 30 vuotta vanha reaktori aiheuttaa muita enemmän huolta. Teräs ja hitsaussaumat, erityisesti reaktorin paineastiassa ja pääjäähdytyspiirissä näyttävät väsyvän jatkuvassa neutronipommituksessa. Monet vanhat ydinvoimalat jatkavat toimintaansa alkuperäistä suunnitelmaa pidempään.
Missä? Belgia, Suomi (kaikki voimalat), Ranska, Saksa, Hollanti, Ruotsi, Sveitsi, Iso-Britannia, Espanja

Voimala: Maanjäristysalueilla sijaitsevat reaktorit

Ongelmat: Jopa pienemmät maanjäristykset voivat aiheuttaa sähkökatkon ydinvoimalaan, mutta myös rakenteellisia vahinkoja etenkin vanhempiin laitoksiin.
Missä? 2 reaktoria Romaniassa, 1 reaktori Sloveniassa, 2 reaktoria suunnitteilla Bulgariaan ja useita Italiaan

Unkari, Tšekki, Saksa, Ranska ja Bulgaria suunnittelevat tällä hetkellä vanhojen ydinvoimaloiden käyttöluvan pidentämistä.

Voiko Eurooppa luopua ydinvoimasta nopeasti?

German Aerospace Centren Greenpeacelle tuottama Energy [r]evolution (pdf) selvitys osoittaa, että Eurooppa kykenee siirtymään 97 % uusiutuvaan energiantuotantoon vuoteen 2050 mennessä. Ydinvoiman määrä voidaan puolittaa vuoteen 2020 mennessä. Tämä tarkoittaa 73 GW vähemmän ydinvoimaa, eli noin 75 reaktorin sulkemista ja korvaamista tuulivoimalla, biokaasulla ja aurinkovoimalla.

Saksan uusiutuvan energian teollisuuden etujärjestö BEE sanoi 16. maaliskuuta, että uusiutuvat pystyvät helposti täyttämään Saksan väliaikaiseen käyttökieltoon asettamat seitsemän ydinvoimalaa.

– Tärkeintä tällä hetkellä on ydinkriisin pysäyttäminen Fukushimassa ja maanjäristyksen uhreista huolehtiminen. Euroopassa on kuitenkin syytä ymmärtää, että maanjäristys ei ole ainut asia, joka voi johtaa vakavaan ydinonnettomuuteen, Greenpeacen energiavastaava Jehki Härkönen sanoo.

– Noin puolet Euroopan ydinvoimaloista antaa syytä erityiseen huoleen. Suomessa näihin kuuluu kaikkien vanhojen ydinvoimaloiden lisäksi Olkiluotoon rakennettava EPR –tyyppinen prototyyppi. Säteilyturvakeskuksen aiempi huolimattomuus TVO:n rakennushankkeen kanssa antaa syyn jäädyttää Olkiluoto 3:n rakennustyöt ja tuottaa hankkeesta perusteellinen ulkopuolinen selvitys, Härkönen jatkaa.

0 kommenttia:

Lähetä kommentti