Ilmastonmuutoksella merkittäviä vaikutuksia ekosysteemeihin, vesivaroihin ja ihmisten terveyteen

Ilmastonmuutoksella ennustetaan olevan merkittävä rooli luonnon monimuotoisuuden vähenemisessä ja se vaarantaa ekosysteemien toimintoja. Muuttuvien ilmasto-olosuhteiden takia on esimerkiksi havaittu useiden eurooppalaisten kasvilajien leviävän pohjoiseen ja korkeammalle. Selviytyäkseen lajien ennustetaan joutuvan siirtymään useita satoja kilometrejä pohjoiseen 21. vuosisadan kuluessa mikä ei aina ole mahdollista. Ilmastonmuutoksen nopeus ja siihen yhdistettynä teistä sekä muun infrastruktuurin muodostamista esteistä johtuva elinympäristöjen pirstoutuminen ovat omiaan haittaamaan monien kasvi- ja eläinlajien muuttoa. Tämä saattaa johtaa lajikoostumuksen muuttumiseen ja Euroopan luonnon monimuotoisuuden jatkuvaan vähenemiseen.
Fenologia tutkii biologisten ilmiöiden rytmiikkaa ja eri tekijöiden vaikutusta siihen. Kuva: Ekofokus
Vuodenaikoihin liittyvien sekä maanpäällisen että merellisen kasvi- ja  eläinmaailman tapahtumien ajoittuminen eli fenologia muuttuu ilmastonmuutoksen myötä. Muutoksia vuodenajoittaisissa tapahtumissa, kukintapäivämäärissä ja maatalouden kasvukaudessa on havaittu ja ennustettu. Fenologiset muutokset ovat myös lisänneet useiden viljelykasvien kasvukauden pituutta pohjoisilla leveysasteilla viime vuosikymmeninä. Se suosii uusia lajeja, jotka eivät aiemmin olleet soveltuvia. Samaan aikaan kasvukausi on lyhentynyt eteläisillä leveysasteilla. Tällaisten viljelykasvien syklin muutosten ennakoidaan jatkuvan ja mahdollisesti vaikuttavan vakavasti maatalouskäytäntöihin.

Ilmaston muutosten odotetaan vaikuttavan myös vesiekosysteemeihin. Pintaveden lämpenemisellä voi olla useita vaikutuksia veden laatuun ja siten veden käyttöön. Näitä ovat muun muassa suurempi todennäköisyys leväkukintojen esiintymiselle ja makean veden lajien siirtyminen pohjoiseen samoin kuin fenologiset muutokset. Myös meren ekosysteemien sisällä ilmastonmuutokset vaikuttavat todennäköisesti planktonin ja kalojen maantieteelliseen jakaumaan, esimerkkinä kasviplanktonin kevätkukinnan muuttunut ajankohta, mikä lisää paineita kalakannoille ja niihin liittyvälle taloudelliselle toiminnalle.

Lisäksi merkittävä mahdollinen ilmastonmuutoksen vaikutus yhdessä maankäytön muutosten ja vesihuollon käytäntöjen kanssa on veden kiertokulun kiihtyminen, mikä johtuu muutoksista lämpötilassa, sademäärässä, jäätiköissä ja lumipeitteessä. Yleisesti ottaen jokien vuosittaiset virtaamat kasvavat pohjoisessa ja vähenevät etelässä ja tämän trendin ennustetaan voimistuvan tulevan ilmaston lämpenemisen johdosta. Myös suuria kausiluonteisia muutoksia ennustetaan eli vähemmän virtaamaa kesällä ja enemmän talvella. Tämän seurauksena kuivuuden ja vesistressin odotetaan kasvavan, erityisesti Etelä-Euroopassa ja erityisesti kesällä. Tulvia arvioidaan esiintyvän useammin monilla vesistöalueilla, etenkin talvella ja keväällä, vaikkakin arviot muutoksista tulvien esiintymistiheydessä ja laajuudessa ovat edelleen epävarmoja.

Vaikka tiedot ilmastonmuutoksen vaikutuksista maaperään ja siihen liittyvistä takaisinkytkennöistä ovat hyvin rajallisia, muutokset maaperän bio-fysikaalisessa luonteessa ovat todennäköisiä johtuen ennustetusta lämpötilan noususta, muuttuvasta sateen intensiteetistä ja ankarammista kuivuuskausista. Tällaiset muutokset voivat johtaa maaperän orgaanisen hiilen määrän laskuun ja CO 2 -päästöjen huomattavaan lisääntymiseen. Ennustettu sademäärän ja intensiteetin vaihtelu on todennäköinen ja se tekee maaperän alttiimmaksi eroosiolle. Ennusteet osoittavat kesäaikaisen maaperän kosteuden merkittävää vähentymistä Välimeren alueella ja lisääntymistä Koillis-Euroopassa. Lisäksi ilmaston muutoksesta johtuvat pitkittyneet kuivuuskaudet voivat edistää maaperän laadun huonontumista ja lisätä aavikoitumisriskiä osissa Välimeren aluetta ja Itä-Eurooppaa.

Ilmastonmuutoksen on ennustettu myös lisäävän terveysriskejä esimerkiksi helleaaltojen ja säähän liittyvien vaivojen takia. Tämä korostaa valmistautumisen, tietoisuuden lisäämisen ja sopeutumisen tarvetta. Aiheutuvat riskit ovat erittäin riippuvaisia ihmisten käyttäytymisestä ja terveydenhuollon palvelujen laadusta. Lisäksi tartunnanvälittäjien levittämiä tauteja sekä vesi- ja ravintovälitteisten tautien epidemioita voi esiintyä yleisemmin lämpötilojen noustessa ja ääri-ilmiöiden esiintyessä useammin. Joissain osissa Eurooppaa voi syntyä jonkin verran terveyshyötyjä kuten kylmän aiheuttamien kuolemantapauksien väheneminen. On kuitenkin odotettavissa, että kohoavan lämpötilan haitalliset vaikutukset ylittävät hyödyt.

Lähde:  European Environment Agency  (EEA)

0 kommenttia:

Lähetä kommentti