Oulun tutkijasymposium arvioi ilmastonmuutoksen haasteita vesioloihin

Kansainvälinen symposium kerää tiistaina 18.1. tutkijat eri puolilta Eurooppaa Ouluun pohtimaan, millaisia haasteita ilmastonmuutos asettaa vesistöjen käytölle ja vesiensuojelulle ja miten Euroopan Unioni vastaa näihin haasteisiin. Talviseen Ouluun kokoontuu näiden kysymysten äärelle noin sata tutkijaa ja asiantuntijaa 11 maasta.

Euroopan Unionilla on merkittävä rooli pyrittäessä ratkomaan ilmastonmuutoksen vesisektorille aiheuttamia haasteita.  FT Peter Kristensen Euroopan ympäristökeskuksesta toteaa, että Euroopassa on kymmenen viime vuoden aikana sattunut ainakin 175 merkittävää tulvaa. Ihmisiä on kuollut, evakuointeja on tehty ja taloudelliset vahingot ovat olleet merkittäviä. Euroopan ympäristökeskuksen (EEA) juuri julkaistu raportti arvioi yksinomaan Euroopan tulvien hinnaksi vuosilta 1998-2009 noin 52 miljardia euroa. Myös kuivuus ja vesipula ovat olleet kiusana. Ilmastonmuutos tulee pahentamaan näitä ääri-ilmiöitä, heikentämään veden laatua ja hankaloittamaan monien eliölajien elämää.

Suomen – ja monen muun Euroopan maan – osalta voi myös herätä kysymys, onko ilmastonmuutos syypää myös siihen, että ankarat talvet näyttäisivät palanneen takaisin. Kristensenin kotimaassa Tanskassa Bornholmin saarella lumen syvyys oli virallisella mittausasemalla 140 cm joulukuun 28. päivä ja tuulisilla paikoilla taloja hautautui lähes kokonaan lumeen.

Etelä-Suomessa oli viime talvena eräillä alueilla lunta eniten 25 vuoteen, pääkaupunkiseudun joulu 2010 oli lumisin sitten vuoden 1965. Järviemme suuret selät jäätyivät viime syksynä useita viikkoja kauden 1991–2009 keskiarvoja aikaisemmin.

- Nämä eivät kuitenkaan ole tilastollisesti kovin harvinaisia tapauksia. Oleellisesti harvinaisempia ovat olleet esimerkiksi talven 2007–2008 olematon lumipeite eteläisessä Suomessa, vesiarvon maksimi vain 10–15 % pitkän jakson keskimaksimista, tai Päijänteen Tehinselän jäätyminen vasta 16. helmikuuta 2008. Tämän talven joulun runsaslumisuus pääkaupunkiseudulla kilpailee tilastoharvinaisuutena Etelä-Lapin vähälumisuuden kanssa. Loppiaisena Posiolla oli paikoin lunta vain viidesosa Helsingin lumimääristä, johtava hydrologi Esko Kuusisto Suomen ympäristökeskuksesta toteaa.

Ilmastonmuutoksen ei sinänsä pitäisi hillitä runsasta lumentuloa kaikkialla. Siperiassa voi vuoden 2050 paikkeilla olla 20–30 % enemmän lunta kuin nykyilmastossa, koska sademäärä kasvaa reippaasti ja sateet tulevat yhä lumena. Suomessa lumen talvikautinen maksimimäärä voi tuohon mennessä kuitenkin puolittua, ainakin etelässä.

-  Kovia pakkasia harmitellessa voimme vilkaista arktisille alueille. Siellä alkutalvi on pääosin ollut 6–10 astetta normaalia lämpimämpi, Esko Kuusisto sanoo.

Symposiumin Climate Change Challenges in River Basin Management järjestävät 18 -19.1. Oulun yliopistolla SYKE ja Oulun yliopiston Thule-instituutti seitsemän EU:n, Suomen Akatemian ja eri ministeriöiden rahoittaman hankkeen yhteistyönä. Näissä hankkeissa kehitetään mm. uusia arviointimenetelmiä ja työkaluja vesistöjen hoidon suunnitteluun muuttuvassa ilmastossa ja tutkitaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia pohjavesiin, luonnon ekosysteemeihin ja ihmisiin pohjoisilla alueilla.

Lähde: Suomen ympäristökeskus 

0 kommenttia:

Lähetä kommentti