Maapallon lämpeneminen jatkuu vuoteen 3000

Maapallon ilmaston lämpeneminen jatkuu ainakin 1000 vuotta eteenpäin vaikka hiilidioksidipäästöt lopetettaisiin heti täysin, osoittavat kanadalaistutkijoiden ilmastomallit, kerrotaan Yle tiedeuutisten nettisivulla.

Maapallon ilmaston muuttumista mallinnettiin kahdessa skenariossa: ZE2010-mallissa päästöt lopetettaisiin heti, ja ZE-2100  mallissa vuonna 2100. Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus lähtisi laskemaan päästöjen loppuessa, mutta maapallon lämpötila ei juuri laskisi noin tuhanteen vuoteen kummassakaan mallissa. ZE2100-mallissa meriveden keskimääräinen lämpötila jatkaisi nousuaan vuoteen 3000. Tutkimuksen suoritti Victorian ja Calgaryn yliopistojen tutkijaryhmä, joka simuloi ensi kertaa ilmastoa tuhannen vuoden päähän. Tutkimus julkaistiin 9 tammikuuta Nature Geoscience tiedelehdessä.

Tutkimuksen mukaan vuoteen 2100 mennessä ilmakehään on kertynyt ylimääräistä hiiltä esiteolliseen aikaan verrattuna noin 2200 miljardia tonnia. Vuoteen 2010 ylimääräistä hiiltä on kertynyt noin 500 miljardia tonnia. Ilmakehän CO2-pitoisuus lähtee laskemaan päästöjen loppuessa mutta alkupudotuksen jälkeen lasku on melko hidasta.

ZE2100-mallissa CO2-pitoisuus putoaa ensimmäisen sadan vuoden aikana melko nopeasti mutta tasaantuu sitten niin että vuoteen 3000 mennessä hiiliylimäärästä 55% on edelleen ilmakehässä. Alun nopea lasku johtuu kasvillisuuteen sitoutuvasta hiilestä. Kun hiilidioksidipitoisuus on laskenut mutta lämpötila säilyy edelleen lähes ennallaan, kasvillisuuteen sitoutunutta hiilidioksidia alkaa vapautua. Siksi CO2-pitoisuus laskee hyvin hitaasti.

Merten lämpökapasiteetti on paljon suurempi kuin mantereiden ja niissä muutokset tapahtuvat hitaammin. Koska pohjoisella pallonpuoliskolla on huomattavasti enemmän mannerta kuin merien hallitsemassa etelässä, kehitys tapahtuu eri tahtiin etelässä ja pohjoisessa. Pohjoisen pallonpuoliskon pohjoisosissa ilmaston lämpeneminen pysähtyy ZE2100-mallissa vuoden 2100 jälkeen. Vuoteen 3000 mennessä pohjoisen ilmasto on lähtenyt jäähtymään ja esimerkiksi Pohjoisella jäämerellä jääpeitteen määrä alkaa kasvaa.

Etelämantereella ja eteläisen pallonpuoliskon merialueilla ilman lämpeneminen jatkuu vuoteen 3000. Suurin nousu, 9 astetta tapahtuu Etelämantereen rannikolla ja merivesi lämpenee siellä noin viidellä asteella. Sen seurauksena Etelämannerta ympäröivien merialueiden jäät vähenevät.

Etelämantereen länsiosaa peittävä jäätikkö on reunoiltaan meren päällä ja kiinni merenpohjassa. Lämpeneminen kiihdyttää jäätikön sulamista ja irrottaa sitä pohjasta. Osia jäätiköstä murtuu ja valuu mereen. Ns. Amundsenin jäätikköalueen irtoaminen nostaisi valtamerten pintaa noin 1,5 metrillä, koko kelluvan osan irtoaminen ja sulaminen 3-4 metrillä.

Merenpintaa nostaa lisäksi lämpenevän meriveden laajeneminen. ZE2100-mallin mukaan lämpölaajenemisesta johtuva pinnan kohoaminen on noin metri vuoteen 3000 mennessä. Vuoteen 2100 mennessä merenpinnan arvioidaan nousevan lämpölaajenemisen vuoksi noin 25 senttiä.

ZE2100-mallin mukaan pohjoisessa alkava jäähtyminen ja etelän edelleen jatkuva lämpeneminen muuttavat sateiden jakaumaa. Yksi seuraus siitä on että Pohjois-Afrikan autiomaiden leviäminen jatkuu. Kuivat alueet kasvavat nykyisestä jo vuoteen 2100 mennessä vaikka päästöt loppuisivat siihen, mutta kuivien alueiden pinta-ala kasvaisi vielä noin 20-30% vuoteen 3000 mennessä.

Lähde: Yle tiede

Muualla verkossa:

Tiede.fi »»
ScienceDaily »» (engl)

0 kommenttia:

Lähetä kommentti