Ympäristö vai yritykset – EU:ssa voivat menestyä molemmat!

Euroopan ympäristökeskus (EEA) julkaisi 30 marraskuuta 2010 neljännen Euroopan ympäristön tilaa ja näkymiä käsittelevän SOER2010-raporttinsa. Siinä arvioidaan kokonaisvaltaisesti Euroopassa tapahtuvien ympäristömuutosten kehitystä ja syitä ja tarkastellaan niiden ehkäisemiseksi toteutettuja toimenpiteitä. Raportin mukaan kokonaisvaltainen lähestymistapa Euroopan muuttamiseksi luonnonvaroja järkevästi käyttäväksi vihreäksi taloudeksi paitsi parantaa ympäristön terveyttä myös lisää vaurautta ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta.


Euroopan ympäristökeskuksen uuden arvion mukaan ihmisten ravintoon, vaatteisiin, asumiseen ja liikkumiseen tarvittavien luonnonvarojen kysyntä kasvaa jatkuvasti koko maailmassa. Luontopääomaan kohdistuvat jatkuvasti kasvavat vaatimukset lisäävät entisestään ekosysteemeihin, talouksiin ja sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen kohdistuvia paineita niin Euroopassa kuin muualla maailmassa. SOER2010-raportti kuitenkin vahvistaa, että hyvin suunnitellulla ympäristöpolitiikalla pystytään parantamaan Euroopan ympäristön tilaa sen talouskasvua heikentämättä.

”Kulutamme luonnonvaroja enemmän kuin ekologisesti on tervettä. Tämä koskee sekä Eurooppaa että maapalloa kokonaisuutena. Tähän asti näkyvin merkki ympäristön epätasapainosta on ollut ilmastonmuutos, mutta useat maailmanlaajuiset trendit viittaavat siihen, että ekosysteemeihin kohdistuu tulevaisuudessa entistä suurempia systeemisiä riskejä. Nykyisen finanssikriisin pitäisi antaa meille ajattelemisen aihetta.”, sanoo Euroopan ympäristökeskuksen johtaja, professori Jacqueline McGlade.

Täydellinen suunnanmuutos kohti resurssitehokasta vihreää taloutta edellyttää, että kaikki luonnonvarat – biologinen monimuotoisuus, maa, kivihiili, joet, meret sekä ilma, jota hengitämme – otetaan täysin huomioon tuotantoon, kulutukseen ja maailmanlaajuiseen kaupankäyntiin liittyvässä päätöksenteossa.

”Nopeita ratkaisuja ei ole, vaan lainsäätäjien, yritysten ja kansalaisten on pyrittävä yhdessä löytämään innovatiivisia tapoja resurssien entistä tehokkaampaan käyttöön. Tulevien toimien siemenet on jo kylvetty: meidän tehtävämme on auttaa niitä juurtumaan ja kasvamaan”, McGlade toteaa.

SOER2010 -raportin mukaan nykyisin ymmärretään entistä paremmin ilmastonmuutoksen, biologisen monimuotoisuuden, resurssien käytön ja ihmisten terveyden välistä yhteyttä ja sitä, miten aluesuunnittelun, ympäristöverotuksen uudistuksen, ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen, ennalta varautumisen ja ympäristötilinpidon kaltaisilla välineillä voidaan edistää luontopääomaan perustuvaa lähestymistapaa näiden eri tekijöiden hallinnassa.

Keskeiset tulokset ja suositukset

Ilmastonmuutos: Euroopan unioni on edistynyt päästöjen vähentämisessä ja onnistunut lisäämään uusiutuvan energian käyttöä. EU-27 maiden päästöt olivat vuonna 2009 noin 17 prosenttia pienemmät kuin vuonna 1990, joten se on hyvin lähellä tavoitettaan vähentää kasvihuonekaasupäästöjään 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Sektoreittain tarkasteltuna ei kehitys kuitenkaan ole aina yhtä myönteistä. Esimerkiksi EU-27 -maiden liikenteestä aiheutuvat päästöt kasvoivat 24 prosenttia vuosina 1990–2008.

Sopeutuminen ilmastonmuutokseen: Vaikka EU:lla onkin mahdollisuus saavuttaa kaikki päästöjen vähentämistä koskevat tavoitteensa ja vaikka maailman poliittiset johtajat voivat sopia tehokkaista toimista ilmastoneuvotteluissa, Eurooppa joutuu väistämättä sopeutumaan ilmastonmuutoksen nykyisiin ja tuleviin vaikutuksiin. Kohdennettu luontopääoman hallinta voi auttaa sitä selviämään näistä haasteista.

Luonnon monimuotoisuus, ekosysteemit ja ihmisten terveys: Natura 2000 ‑suojelualueverkosto, joka kattaa nykyisin noin 18 prosenttia EU:n maapinta-alasta, on edistänyt uhanalaisten lajien suojelua ja viheralueiden säilyttämistä virkistyskäytössä. Ilman ja veden laatua koskevalla lainsäädännöllä on vähennetty biologiseen monimuotoisuuteen ja ihmisiin kohdistuvia paineita. Toisaalta maankäytön tehostuminen, luontotyyppien tuhoutuminen ja liikakalastus ovat estäneet EU:ta pääsemästä tavoitteeseensa pysäyttää luonnon monimuotoisuuden väheneminen vuoteen 2010 mennessä.

Kokonaisvaltaiset, maailmanlaajuiset ratkaisut: SOER2010-raportissa osoitetaan monitahoiset yhteydet ympäristö- ja muiden haasteiden välillä ja suositellaan lisäämään eri politiikan alojen välisiä integroituja toimia niiden haasteiden ratkaisemiseksi. Näin voidaan nopeuttaa parannuksia ja maksimoida synergiahyödyt (esimerkiksi ilmastonmuutoksen hidastaminen ja ilmanlaadun parantaminen).

Resurssitehokkuus: Elintarvike-, energia- ja vesihuollon turvaaminen on asetettava etusijalle maankäyttöön kohdistuvien, usein ristiriitaisten vaatimusten (esimerkiksi ravinto, rehu ja polttoaine) kasvaessa. Ympäristötilinpidossa ja hinnoittelussa on otettava täysimääräisesti huomioon luonnonvarojen käytön vaikutukset, jotta yritystoimintaa ja kulutusta voitaisiin ohjata resurssien tehokkaaseen käyttöön.

Kansalaisten osallistuminen: Ympäristön kehitystä ei pysäytetä eikä käännetä pelkällä politiikalla. Kansalaiset on saatava enenevässä määrin sitoutumaan ympäristövaikutusten vähentämiseen kannustamalla heitä osallistumaan tietojen keruuseen ja hyödyntämällä sosiaalista mediaa.


Lähde: EEA
Kuva: Ekofokus

0 kommenttia:

Lähetä kommentti