Suomessa tänä jouluna täysvalkoista


Esko Kuusisto. Kuva: Riku Lumiaro
Valkean joulun näkee keskimääräisenä vuotena noin 800 miljoonaa ihmistä. Yli puolet heistä ei vietä joulua. Kiinassa, Koreassa ja Japanissa sitä ei löydy kalenterista, ei myöskään eteläisen Aasian vuoristomaissa. Venäjällä pakkasukko tulee vuodenvaihteen jälkeen. Kahden viime vuosikymmenen aikana monen suomalaisen joulut ovat olleet mustia tai harmaita, Suomen ympäristökeskuksen johtava hydrologi Esko Kuusisto selvittää.



Vuosien 1990–2009 tilasto kertoo jouluaattojen 
värisävyistä seuraavaa:
Värinmääritykset perustuvat SYKEn lumitietokantaan.
Musta on lumeton, harmaa tarkoittaa 1-10 millin
(sama kuin kiloa neliömetrillä) välillä olevaa lumenvesiarvoa.
Silloin lunta voi olla metsissä melkoyhtenäisesti,
mutta aukeilla ja erityisesti taajama-alueilla
yleisvaikutelma on lähes lumeton.
Surkeimmat lumijoulut 2006 ja 2007

Selvästi surkeimmat lumijoulut olivat 2006 ja 2007, jolloin lumiraja kulki Imatralta Oulun pohjoispuolelle. Tältä linjalta etelään oli vain metsissä valkeita rippeitä. Joulu oli tuolloin valkoinen vain noin miljoonan suomalaisen pihamaalla. Jouluaattona 2000 läntinen Suomi oli lähes lumeton Oulun pohjoispuolelle saakka, mutta pyhinä lunta tuli lounaissaaristoa myöten.

Suomen ympäristökeskuksen lumirekisteristä poimittiin jouluaaton lumitilanne noin viidelläkymmenellä vesistöalueella eri puolilla Suomea. Tuloksista laskettiin keskimääräiset vesiarvot kausille 1961–1999 ja 2000–2009. Tämän vuosituhannen jouluina lunta on ollut koko maassa selvästi vähemmän kuin pitkällä vertailujaksolla viime vuosisadan puolella.

Suhteellisesti eniten joululumien määrä on vähentynyt etelärannikolla sekä Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa. Niissä vähenemä on yli 40 prosenttia. Länsi- ja Pohjois-Lapissa, Käsivartta lukuun ottamatta, vähenemä on 20–30, muualla maassa 30–40 prosenttia.

Käänne vähälumisiin jouluihin tapahtui linjan Imatra-Jyväskylä-Kokkola eteläpuolella jo vuoden 1990 paikkeilla. Myös Pohjois-Pohjanmaalla on tuon vuoden jälkeisinä jouluina ollut selvästi vähemmän lunta kuin jaksolla 1961–1989. Lapissa oli sitä vastoin 1990-luvulla useita lumisia jouluja. Esimerkiksi Kilpisjärvellä viisi jakson 1961–2009 kymmenestä lumisimmasta joulusta osui 1990-luvulle.

Joulu 2000 oli vähälumisin myös Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa, samoin Inarin alueella. Itä-Lapissa oli niukalti lunta jouluna 1987, Länsi-Lapissa 1989. Näiden kanssa samoissa lukemissa oli joulu 2006.

Joulu 1965 oli selvästi lumisin Uudellamaalla, Lounais-Suomessa ja Satakunnassa. Muualla Etelä-Suomessa sekä Keski-Suomessa korkeimmat hanget osuivat jouluun 1980, Kainuussa jouluun 1992. Oulun läänin länsiosissa ja Etelä-Lapissa ennätysvuosi oli 1981, Keski-Lapissa 1968 tai 1972, Inarissa 1995.

Jos tilastoja pengotaan vuodesta 1962 taaksepäin, Lapista löytyy poikkeuksellisen luminen joulu vuodelta 1951, Etelä- ja Keski-Suomesta vuodelta 1952. Lämpimällä 1930-luvulla oli laajalti lumetonta ainakin jouluna 1936. Viime vuosisadan surkeimpana lumitalvena 1929–1930 maa oli mustana lähes Oulun korkeudelle vielä tammikuun lopulla, mutta joulun aikoihin oli etelässäkin ohuelti lunta.

Helsingissä nyt toiseksi lumisin joulu, Korvatunturilla ohuehkot hanget 

Oheisissa kuvissa (lopussa) on esitetty lumen vesiarvot Helsingissä ja Korvatunturilla jouluaattoina 1962–2010. Lumisin jouluaatto Korvatunturilla oli vuonna 1966, silloin vesiarvo oli 158 kiloa neliömetrillä. Vähimmillä lumilla, 16 kiloa neliökilometrillä, joulupukki joutui lähtemään matkaan vuonna 1987. Vuonna 2000 lunta oli kilo tätä enemmän.

Tänä jouluna Korvatunturin lumitilanne on jonkin verran keskimääräisen alapuolella. Helsingissä sitä vastoin on toiseksi lumisin joulu – ainoastaan vuosi 1965 on edellä. Se onkin ihan omassa sarjassaan, lähes puolitoista kertaa tämän joulun lumikuorma. Eikä lumen tulo tuona talvena jouluun loppunut; huhtikuussa 1966 vesiarvo oli Helsingissä enimmillään 275 kiloa neliömetrillä. Vappuna lunta oli vielä saman verran kuin jouluna, mutta 12. toukokuuta maa oli paljas. Kevättulva oli hurja Vantaanjoessa, samoin kaikissa muissa Uudenmaan ja Lounais-Suomen rannikkojoissa.

Helsingin 'superjoulu' 1965 päihittää lumisuudessaan Korvatunturin joulut yhtä lukuun ottamatta. Liekö pukkia harmittanut ennätyksen siirtyminen etelään, koska hän onnistui taikomaan sakeimmat alkutalven pyryt Korvatunturille heti seuraavana vuotena. Toisaalta Helsingissä on alitettu Korvatunturin hintelimmät joululumet peräti kuusitoista kertaa. Yhdeksän kertaa Helsingissä on ollut lunta jouluaattona enemmän kuin Korvatunturilla. Vuoden 1990 jälkeen näin on käynyt kolmesti, tänä vuonna roppakaupalla, 2001 selvästi ja 2004 niukasti.

Suomen lumisin ja vähälumisin paikka samassa vesistössä

Pääkaupunkiseutua enemmän lunta on vain Käsivarren tuntureilla, esimerkiksi Porojärven alueella lumikuorma on yli 120 kiloa neliömetrillä. Erittäin harvinaista on, että Suomen lumisin ja vähälumisin alue ovat samassa vesistössä: Tornionjoen alajuoksulla Ylitorniossa lunta on paikoin vain runsas 10 kiloa neliömetrillä.

Suomenlahden rannikon suuret lumimäärät ovat poikkeukselliset – niiden toistuvuus on keskimäärin kerran 30–50 vuodessa. Myös muualla Etelä- ja Keski-Suomessa lunta on ajankohdan keskiarvoa enemmän, jos vertailukautena on 1991–2009. Sitä edeltävään 30-vuotiskauteen verrattuna joulun lumitilanne on näillä alueilla sitä vastoin lähellä keskimääräistä.

Entisen Oulun läänin alueella lunta on tavanomaista vähemmän, Lapin läänin eteläosissa ja paikoin idässä jopa poikkeuksellisen vähän. Muualla Lapissa voidaan hiihdellä melko tavanomaisissa jouluhangissa.

Helsinki

Korvatunturi

Ajankohtainen vesi-, lumi- ja jäätilanne »» (ympäristö.fi)

Lähde: Suomen ympäristökeskus

0 kommenttia:

Lähetä kommentti