Suomalaiset pitävät teollisuusmaita päävastuullisina päästöleikkauksista

Vain kaksi prosenttia suomalaisista uskoo, ettei ilmastopäästöleikkauksia tarvita ollenkaan. Useampi kuin neljä kymmenestä (44 %) suomalaisesta on sitä mieltä, että vastuu päästöleikkauksista kuuluu pääasiassa teollisuusmaille.

Tiedot ilmenevät Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepan Taloustutkimuksella teettämästä mielipidemittauksesta. Kyselyn mukaan reilu kolmasosa suomalaisista (35 %) katsoo, että vauraimpien kehitysmaiden kuten Kiinan ja Brasilian on heti rajoitettava päästöjensä kasvua. Köyhimmiltäkin mailta päästöleikkauksia edellyttäisi 17 prosenttia suomalaisista.

”Suomalaiset ovat sisäistäneet sen, että ilmastonmuutos johtuu ensisijaisesti teollisuusmaiden historiallisista päästöistä, mutta nopeasti kehittyvien maiden on osallistuttava talkoisiin rajoittamalla omien päästöjensä kasvua”, kommentoi kehityspoliittinen asiantuntija Tuuli Hakkarainen Kepasta.

”Äskettäin päättyneissä ilmastoneuvotteluissa Meksikon Cancúnissa nousevat taloudet tekivätkin myönnytyksiä. Jotta neuvotteluista edetään kunnolla kohti sitovaa kansainvälistä ilmastosopimusta, teollisuusmaiden on nyt nostettava omat ilmastotoimensa lähemmäksi oikeudenmukaista tasoa”, Hakkarainen toteaa.

Tutkimusta varten haastateltiin 1004 ihmistä puhelimitse 1.–9.12. välisenä aikana. Tutkimuksen virhemarginaali on noin kolme prosenttiyksikköä molempiin suuntiin 95 prosentin luottamustasolla.

Suomeen ilmastolaki ja EU:n tavoite tiukemmaksi

Jos ilmastoneuvotteluja käytäisiin puhtaasti oikeudenmukaisuusnäkökulmasta, tulisi Suomen kaltaisten maiden saavuttaa hiilineutraalius jo vuonna 2025. Tämän tulokseen antaa Tukholman ympäristöinstituutin ja Christian Aid -järjestön kehittämä Greenhouse Development Rights (GDR) -malli. Sen perusajatus on, että jokaisella ihmisellä on oikeus nostaa toimeentulonsa 20 dollariin päivässä ja että päästövähennykset jaetaan tämän tulotason ylittävien ihmisten kesken.

”Käytännössä näin rajut päästövähennykset eivät ole enää realistisia, mutta orastavaa kansainvälistä yhteisymmärrystä on nyt ruokittava kunnianhimoisilla kansallisilla toimilla”, Tuuli Hakkarainen toteaa.

Kepan torstaina 16. joulukuuta julkaisemassa Cancúnista kajahti -ajankohtaiskatsauksessa esitetään Suomelle ilmastolain säätämistä tulevalla vaalikaudella. Laki velvoittaisi hallitusta tasaisiin vuotuisiin päästöleikkauksiin. Tavoitteena olisi 40 prosentin päästövähennykset vuoteen 2020 ja 95 prosentin vähennykset vuoteen 2050 mennessä.

”Tavoitteet ovat jonkin verran nykyisen hallituksen tulevaisuusselonteossa asetettua tasoa kunnianhimoisemmat. Olennaisinta laissa on kuitenkin se, etteivät ministerit voisi vierittää vastuuta leikkauksista seuraajilleen – ja tuleville sukupolville”, Hakkarainen toteaa.

Ilmastolain säätänyt Suomi voisi uskottavasti ajaa EU:ssa nykyisten päästövähennysten tiukentamista hallitustenvälisen ilmastomuutospaneelin IPCC:n esittämälle tasolle eli vähintään 35 prosenttiin vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä.

”Jonkun on vain avattava peli ja sitouduttava ilmastotieteen mukaisiin leikkauksiin. Sen jälkeen Euroopan on helpompi patistella muita teollisuusmaita mukaan”, Hakkarainen sanoo.

Kepan katsauksessa suositellaan myös uuden hyvinvointimittarin tuomista ensi vaalikaudella bruttokansantuotteen rinnalle.

”Kulutuskeskeisen elämäntavan on muututtava, koska maapallon luonnonvarojen rajat tulevat vastaan. Suomen seuraava hallitus voi edistää tarvittavaa asennemuutosta virallistamalla nykyistä moniulotteisen tavan mitata hyvinvointia”, Hakkarainen toteaa.

Kehitysmaiden tukemisessa on kyse vahingonkorvauksesta

Kehitysmaiden köyhät kärsivät ilmastonmuutoksesta eniten, vaikka ovat sen syntyyn vähiten syyllisiä. Maailmanpankki on arvioinut kehitysmaiden tarvitsevan ilmastomuutokseen sopeutumiseen ja hillintään varovaisenkin arvion mukaan yli 200 miljardia dollaria.

Cancúnissa sovittiin virallisesti kehitysmaiden ilmastorahoituksen nostamisesta 100 miljardiin dollariin vuoteen 2020 mennessä. Avoimeksi jäi se, mistä rahat saadaan koottua.

”Ilmasto-oikeudenmukaisuuden näkökulmasta kyse on vahingonkorvauksesta eikä sitä voi ottaa kehitysyhteistyövaroista. Kyse on uudesta ongelmasta. Kansainvälisen luonteensa vuoksi esimerkiksi rahoitusmarkkinavero olisi luonteva keino rahoittaa rahoittaa kehitysmaiden ilmastoimia”, Hakkarainen toteaa.

Faktaruutu: Näin gallupissa kysyttiin ja päätulokset

Miten vastuu ilmastopäästöjen vähentämisestä tulisi mielestänne jakaa eri maaryhmien välillä?
Valitkaa seuraavista vaihtoehto, joka kuvaa parhaiten kantaanne:

  • Vastuu kuuluu pääasiassa teollisuusmaille, koska ilmastonmuutos johtuu teollisuusmaiden päästöistä viimeisten kahden vuosisadan aikana: 44 %
  • Vauraimpien kehitysmaiden kuten Kiinan ja Brasilian on heti rajoitettava päästöjensä kasvua: 35 %
  • Köyhimpienkin maiden pitää vähentää päästöjään ja keksiä ilmastoneutraaleja tapoja vähentää köyhyyttä: 17 %
  • Päästörajoituksia ei tarvita: 2 %
  • Ei osaa sanoa: 2 %

Lähde: Kepa

0 kommenttia:

Lähetä kommentti