Päästövähennyshankkeet voivat jopa lisätä päästöjä

Teollisuusmaiden päästövähennyshankkeet kehitysmaissa saattavat jopa lisätä kasvihuonekaasujen päästöjä. Näin todetaan Finnwachin raportissa, joka tarkastelee Kioton ilmastoneuvotteluissa luotua puhtaan kehityksen mekanismia (CDM, Clean Development Mechanism). Teollisuusmaat ja niiden yritykset voivat korvata mekanismin avulla omia päästöleikkauksiaan kehitysmaissa toteutettavin päästövähennyshankkein. 

”Päästöt eivät ole vähentyneet kaikissa hankkeissa toteuttajien esittämien laskelmien mukaisesti. Jos hankkeet eivät todella vähennä päästöjä lasketusti, hankkeesta hyötyvä teollisuusmaa tai sen yritys voi jatkaa saastuttamista aiheettomasti myönnettyjen päästövähennysten turvin. Siksi mekanismin käyttö on voinut tietyissä tapauksissa jopa kasvattaa päästöjen määrää”, sanoi Finnwatchin toiminnanjohtaja Janne Sivonen.

Päästöjen leikkaamisen lisäksi mekanismin on tarkoitus edistää kestävää kehitystä hankkeen isäntämaassa. Finnwatchin raportin mukaan lukuisien hankkeiden tulokset ovat jääneet laihoiksi myös tältä osin. Yksi ongelmista on se, ettei kestävää kehitystä ole määritelty puhtaan kehityksen mekanismissa yhteisesti, vaan isäntämaa – käytännössä jopa yksittäinen virkamies – voi määritellä kestävän kehityksen hankekohtaisesti. Hankkeiden taloudellinen houkuttelevuus ja päästövähennyspotentiaali ovat usein saaneet hankesuunnitelmissa kestävää kehitystä suuremman  painoarvon.
Suurinta roolia puhtaan kehityksen mekanismilla hankituissa päästövähennyksissä ovat näytelleet hankkeet, joissa tuhotaan jääkaappien ja ilmastointilaitteiden kylmäaineiden tuotannossa syntyvää fluoroformia (HFC-23). Sitä syntyy klooridifluorimetaanin (HCFC-22) valmistamisen sivutuotteena, ja sekä fluoroformi että klooridifluorimetaani ovat voimakkaita kasvihuonekaasuja. Puhtaan kehityksen mekanismi on tehnyt fluoroformin tuhoamisesta niin kannattavaa, että klooridifluorimetaanin tuotantoa kannattaa jatkaa tai jopa lisätä pelkästään sivutuotteena syntyvän fluoroformin takia. Klooridifluorimetaanista on päätetty luopua asteittain Montrealin pöytäkirjassa, mutta puhtaan kehityksen mekanismi on vienyt kehitystä päinvastaiseen suuntaan.

Suomalaisista yrityksistä valtionyhtiö Fortum on mukana kahdessa kiinalaisessa fluorikaasuhankkeessa Maailmanpankin hiilirahaston kautta. Rahaston hankkeita hallinnoi Suomen hallituksen osalta ulkoasiainministeriö. Fortumin hankkeissa mukana olevien tuotantolaitosten tuotantomääriä ei tutkittu Finnwatchin selvitystä varten paikan päällä, eikä raportissa oteta kantaa juuri näihin fluorikaasuhankkeisiin. Fortumin mukaan raportissa esitelty kritiikki ei koske hankkeita, joissa se on mukana.

Fluorikaasuhankkeet ovat ajautuneet vastatuuleen myös päätöksenteossa. Puhtaan kehityksen mekanismin sääntöjä käsittelevä YK-paneeli on selvittänyt syksyllä järjestöjen esiin nostamia ongelmia, ja viime viikolla paneelin jäsenet suosittelivat fluorikaasuhankkeiden aseman uudelleenarvioimista. Loppuviikosta EU:n komissio esitti hankkeista saatavien päästövähennysten kieltämistä EU:n päästökaupassa vuodesta 2013 alkaen.

"Mikään ei estä Suomea ja muita jäsenmaita toimimaan oma-aloitteisesti jopa EU-komission ehdotusta nopeammin", muistutti Finnwatchin Janne Sivonen. Samaa vaadittiin viime viikolla myös EU-parlamentissa.

Puhtaan kehityksen mekanismin tulevaisuus riippuu ilmastoneuvotteluiden etenemisestä. Finnwatchin raportti painottaa sitä, että tähän mennessä saaduista kokemuksista tulee ottaa opiksi eikä mekanismissa havaittuja ongelmia saa siirtää tuleviin aloitteisiin.

”Ilmastoneuvotteluiden suurimmat panokset on suunnattava siihen, miten maat saadaan vähentämään omia päästöjään. Köyhiä maita on tuettava päästöleikkauksien toteuttamisessa, mutta tuki ei saa kannustaa yrityksiä väärinkäytöksiin”, sanoi Janne Sivonen.

Sivonen patistelee myös yrityksiä huomioimaan puhtaan kehityksen mekanismissa havaitut ongelmat oma-aloitteisesti. ”Yritykset ovat voineet hyödyntää mekanismia sääntöjä rikkomattakin tavalla, jota on vaikea pitää vastuullisena liiketoimintana. Koska kestävää kehitystä ei ole määritelty mekanismissa yhteisesti, yritysten on analysoitava hankkeidensa kestävyys ja vältettävä sellaista toimintaa, jonka kestävyys on kyseenalaista”, sanoi Sivonen.

Lue: Tekoja vai tuloja raportti »» (pdf)

Lähde: Finnwatch

0 kommenttia:

Lähetä kommentti