YK:n sopimus: Lajien sukupuutot pitää pysäyttää

Lokakuussa Japanin Nagoyassa pidetyssä YK:n biodiversiteettisopimuksen 10. osapuolikokouksessa päätettiin, että luonnon köyhtyminen on pysäytettävä tällä vuosikymmenellä. Suomen luonnonsuojeluliitto vaatii seuraavaan hallitusohjelmaan lisätoimia ja rahoitusta uusien tavoitteiden saavuttamiseksi.

"Nagoyan kokous on kenties historian menestyksekkäin luonnonsuojelukokous. Ensimmäistä kertaa saatiin sovittua strategiasta sitovien suojelutavoitteiden saavuttamiseksi kaikille sopimuksen jäsenmaille", iloitsee Suomen delegaation jäsen Olli Turunen Suomen luonnonsuojeluliitosta.

Kokouksessa hyväksyttiin 20 tavoitetta. Esimerkiksi lajien sukupuutot pitää pysäyttää vuoteen 2020 mennessä. Silloin tulee olla suojeltu 17 prosenttia maa-alueista ja sisävesistä sekä 10 prosenttia rannikko- ja merialueista. Myös luonnon geenivarojen omistamisesta löytyi sopu.

"Päätös merkitsee Suomellekin lisätarvetta luonnonsuojeluun, sillä meillä on nyt suojeltu noin 15 prosenttia maa-alasta. Lisäksi Nagoyan-sopimus velvoittaa heikentyneiden luonnon alueiden ennallistamiseen. Uusi geenivarasopimus tukee kehittyvien maiden mahdollisuuksia suojella monimuotoisuuden kannalta merkittäviä luontoalueitaan", Turunen luettelee.

"Uusi kymmenvuotiskausi konkreettisine tavoitteineen nostaa biodiversiteetin vakavasti esille myös Suomessa", kertoo Marina von Weissenberg, joka osallistui ympäristöministeriön edustajana neuvotteluihin.

Jäsenmaiden on nyt päivitettävä oma biodiversiteettiohjelmansa ja tehtävä tarvittavat suojelutoimet. Se lisäksi Suomessakin tulee tehdä valtakunnallinen ekosysteemipalvelujen kartoitus. Se pitää ottaa huomioon muun muassa maankäytön suunnittelussa ja luonnonvarojen käytössä. Lisäksi sopimus velvoittaa Suomeakin poistamaan luonnolle haitalliset tuet sekä ottamaan käyttöön luonnonsuojelua ja kestävää käyttöä tukevia rahoituskeinoja.

"Nagoyan kokouksen myötä luonnonsuojelun työkalupakki laajeni merkittävillä uusilla työkaluilla. Nyt päästään käsiksi myös muiden sektoreiden toimiin, kuten valtion tukipolitiikkaan. Ekosysteemipalvelujen esiin nostaminen vie luonnonsuojelua ympäristöministeriöstä myös muille kentille aina yrityksiin saakka", arvioi von Weissenberg.

Ilmastonmuutoksen torjunnan nimissä tuetaan etenkin kehitysmaissa usein luonnolle haitallisia toimia, kuten energiakasvien laajamittaista viljelyä tai suuria vesivoimahankkeita. Suomenkin tulee jatkossa painottaa kehitysyhteistyövarojen käytössä ilmastonmuutoksen ohella biodiversiteetin suojelua. Sopimus velvoittaa allekirjoittaneita maita kartoittamaan ne alueet, jotka ovat tärkeitä sekä luonnonsuojelussa että ilmastonmuutoksen torjunnassa.

Suomen luonnonsuojeluliitto kampanjoi ensi vuonna luonnon hiilivarastojen suojelun puolesta. Liitto vaatii, että Suomi kartoittaa maamme arvokkaat luontoalueet, jotka toimivat myös hiilen varastoina ilmastonmuutoksen torjunnassa.

Uudessa suojelualuetyöohjelmassa korostetaan vieraslajien hallintaa ja suojelualueiden rahoitusta. Sisävesiohjelmassa esille nousivat soiden merkitys tärkeinä hiilen varastoina sekä sisävesien suojeluverkoston laajentaminen ottaen huomioon yhteydet maa-alueille.

Nagoyassa tunnustettiin, että luonnon monimuotoisuuden vähenemistä ei saatu pysäytettyä tavoitevuoteen 2010 mennessä. Jos ongelman taustalla olevia tekijöitä ei muuteta, jatkuu lajien ja ihmiselle elintärkeiden ekosysteemipalvelujen menetys. Seuraava biodiversiteettisopimuksen osapuolikokous järjestetään Intiassa lokakuussa 2012.

Lähde: Suomen luonnonsuojeluliito

0 kommenttia:

Lähetä kommentti