"Maaperä on maapallon iho"

Kuva: Suo⎟ Ekofokus

Maaperässä yhdistyvät ilmaston, luonnon monimuotoisuuden ja aavikoitumisen haasteet. "Maaperästä huolehtimalla voidaan hillitä ilmastonmuutosta. Maaperä on maapallon iho", totesi tohtori Luca Montanarella lokakuussa YK:n biodiversiteettisopimuksen osapuolikokouksessa Nagoyassa, Japanissa.

Kivennäismaan ja ilmakehän välisen ohuen kerroksen toiminta on välttämätöntä koko eliökunnalle. Maaperän toiminta liittyy myös ilmastonmuutokseen monin tavoin. Maaperä on maapallon tärkein hiilen varasto, johon on sitoutunut enemmän hiiltä kuin ilmakehään ja valtameriin yhteensä. Suurimmat hiilivarastot ovat alueilla, joilla on paksu turvepeite, erityisesti trooppisilla ja pohjoisilla soilla.

Nagoyan kokouksessa päätettiin, että kaikkien osapuolten on laadittava tai päivitettävä kuivuuden vastaiset toimintaohjelmansa. Samalla haluttiin vahvistaa maaperän heikkenemistä torjuvaa yhteistyötä niin maatasolla kuin Rion kolmen eri sopimuksen välillä.

Kierre kiihtyy

Ilmaston lämpeneminen vähentää monilla alueilla maaperäeliöiden laji- ja yksilömääriä ja maaperäyhteisöt muuttuvat. Tällöin ravinteet vähenevät ja kasvillisuuden monimuotoisuus sekä kyky sitoa ilmakehän hiilidioksidia vähenevät. Maaperän heikentynyt toiminta alentaa tuottokykyä, alue aavikoituu ja entistä vähemmän hiiltä sitoutuu maaperään.

Kun kasvillisuus harvenee ja käy vähälajiseksi, maaperän kyky pidättää vettä heikkenee, tulvat sekä kuivuus käyvät entistä pahemmiksi ja köyhdyttävät ekosysteemiä. Ja kierre jatkuu.

Ilmastosopimuskeskusteluissa onkin esitetty, että viljelijät lisäisivät hiiltä suoraan maaperään. Se säilyisi hiilivarastona vuosisatoja ja parantaisi pellon tuottokykyä tarjoamalla maaperämikrobeille sopivan huokoisen kasvualustan. Tämä antaisi köyhillekin viljelijöille mahdollisuuden osallistua ilmastonmuutoksen hillintätalkoisiin, parantaa satojaan ja ehkä samalla saada myös korvaus lisävaivasta.

Tutkimus avuksi

Maaperän eliökunnan monimuotoisuus on valtaisa. Sen selvittäminen on vielä monin osin kesken. Esimerkiksi neliömetrillä eurooppalaista maaperää elää noin 1000 sienilajia, 10 000 bakteerilajia, kymmeniä kasvi- ja sukkulamatolajeja ja satoja hyönteislajeja.

”Maaperän toiminnan ja sen eliöyhteisön rakenteen selvittäminen ei ole helppo tehtävä. Sen merkityksen vuoksi työhön olisi kiinnitettävä nykyistä suurempi huomio”, tähdensi Montanarella.

Teksti: Matti Nummelin

Lähde: Klimaatti

0 kommenttia:

Lähetä kommentti