WWF:n Living Planet 2010 -raportti: Tropiikin luonto on köyhtynyt voimakkaasti

Kuva: LPr-2010/kuvakaappaus

Trooppisten lajien määrä on romahtanut samaan aikaan, kun ihmiskunnan ekologinen jalanjälki on kasvanut jyrkästi. Jalanjälki ylittää maapallon kantokyvyn nyt jo 50 prosentilla. Tämä käy ilmi kansainvälisen ympäristöjärjestö WWF:n uusimmasta Living Planet 2010 -raportista. Raportti on yksi painavimmista maapallon tilaa analysoivista katsauksista.

Raportti on tehty Lontoon eläintieteellisen yhdistyksen (Zoological Society of London, ZSL), Global Footprint Network (GFN) -verkoston ja WWF:n yhteistyönä. Raportti käyttää luonnon monimuotoisuuden tilan kuvaamisessa ns. Living Planet Index (LPI) -indeksiä, jossa eläinten lukumääriä käytetään luonnon tilan indikaattorina. Indeksissä seurataan yli 2500 eliölajin lähes 8000 kannan kehitystä maapallolla.

LPI-indeksin mukaan luonnon monimuotoisuus on vähentynyt 30 prosentilla vuodesta 1970 lähtien. Huonoin tilanne on trooppisella vyöhykkeellä, jossa monimuotoisuus on vähentynyt 60 prosenttia alle 40 vuodessa. “Monimuotoisuuden häviäminen on hälyttävintä köyhissä, usein trooppisella vyöhykkeellä sijaitsevissa maissa, kun taas teollisuusmaat elävät yhteiskunnissa, joita ylläpitää kiihtyvä kulutus ja sen seurauksena suuret hiilidioksidipäästöt”, sanoo WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder.

Joidenkin eliölajien kannat maapallon lauhkealla vyöhykkeellä ovat elpyneet lupaavasti tehostuneen luonnon- ja ympäristönsuojelun ansiosta. Samaan aikaan trooppisen vyöhykkeen tilanne on huonontunut rajusti; seurannassa olevat, trooppisen vyöhykkeen sisävesien lajien kannat ovat vähentyneet jopa lähes 70 prosentilla. Tämä on rajuin kantojen väheneminen, joka on milloinkaan mitattu maalla tai merillä.

Vuodessa tarvitaan 1,5 maapallon tuottokyky

Raportissa käytetty ekologisen jalanjäljen mittari näyttää, että luonnonvarojemme käyttö on kaksinkertaistunut vuodesta 1966. Nyt tarvitsemme jo puolitoista maapalloa tyydyttääksemme tarpeemme. Jos jatkamme elämistä yli maapallon kantokyvyn, tarvitsemme vuonna 2030 jo kahden maapallon vuosittaista tuotantokykyä vastaavan määrän resursseja.

”Raportti osoittaa, että nykyiset kulutustapamme johtavat umpikujaan”, Liisa Rohweder sanoo. ”Tarvittaisiin 4,5 maapallon luonnonvarat, jos koko maailman väestö eläisi kuin keskimääräinen amerikkalainen.”

Ihmiskunnan hiilijalanjälki on 11-kertaistunut kuluneiden 50 vuoden aikana. Se muodostaa jo yli puolet koko ihmiskunnan ekologisesta jalanjäljestä.

Suomen jalanjälki 12. suurin

Kymmenen maata, joilla on suurin ekologinen jalanjälki asukasta kohden maailmassa, ovat Yhdistyneet Arabiemiraatit, Qatar, Tanska, Belgia, Yhdysvallat, Viro, Kanada, Australia, Kuwait ja Irlanti. Suomi on nyt jalanjäljeltään 12. suurin, kun kaksi vuotta aikaisemmin olimme sijalla 16.

Maailman rikkaimpiin talouksiin kuuluvat 31 OECD-maata vastaavat lähes 40 prosentista ihmiskunnan ekologisesta jalanjäljestä. Jos väkirikkaat Brasilia, Venäjä, Intia ja Kiina (ns. BRIC-ryhmä) seuraavat OECD-maiden kehityspolkua, ne ohittavat pian OECD-maat luonnonvarojen kulutuksessa.

Luonnonvarojen ylikulutus vaarantaa kansantaloudet

“Luonnonvarojen ylikulutuksesta riippuvaiset valtiot vaarantavat taloutensa, koska maapallon luonnonvarat loppuvat nykyisellä menolla joka tapauksessa”, sanoo Liisa Rohweder. ”Ne maat, jotka pystyvät kääntämään tuotantorakenteensa ensimmäisten joukossa vähähiiliselle raiteelle, ovat voittajia. Tämän lisäksi teollisuusmaiden asukkaiden tulee tyytyä nykyistä pienempään materiaaliseen kulutukseen.”

Living Planet -raporttiin sisältyvän uuden analyysiosion mukaan luonnon monimuotoisuus on vähentynyt jyrkimmin köyhissä maissa, jopa 60 prosenttia alle 40 vuodessa. Vauraiden maiden ekologinen jalanjälki puolestaan on viisi kertaa niin suuri kuin köyhien maiden. Tämä viittaa siihen, että vauraiden valtioiden kestämätön kulutus perustuu paljolti köyhien, mutta luonnonvaroiltaan yhä rikkaiden maiden resurssien hyödyntämiseen.

Kulutus ja elämänlaatu eivät kulje käsi kädessä

Living Planet -raportti osoittaa myös, että suuri ekologinen jalanjälki ja korkea kulutustaso, joka usein on saatu aikaan muiden kustannuksella, ei kulje käsi kädessä elämänlaadun kanssa. YK:n inhimillisen kehityksen indeksi (Human Development Index, HDI), joka mittaa kansalaisten eliniän odotetta, tulo- ja koulutustasoa, saattaa olla korkea myös kohtuullisen kulutustason maissa.

Raportissa linjataan myös ratkaisuja maapallon, vuoteen 2050 mennessä 9 miljardiin paisuvan, asukasmäärän elättämiseksi. Ekologisen jalanjäljen pienentämisessä keskeisiä ovat muun muassa energia- ja ruokavalinnat sekä luonnon monimuotoisuuden taloudellinen arvottaminen ja siihen sijoittaminen.

“Raportin osoittama haaste on kirkas”, sanoo Liisa Rohweder. “Meidän on pystyttävä tyydyttämään maapallon kasvavan ja vaurastuvan väestön tarpeet luonnonvarojen riittävyyden asettamissa rajoissa. Meidän kaikkien on tehtävä parempia kulutusvalintoja sekä valittava järkevämpiä tapoja tuottaa ja käyttää energiaa.”

Living Planet 2010 raportti »»   (pdf, (24.18 MB, engl))

Lähde: WWF Suomi
Kuva: Kuvakaappaus LPr 2010

0 kommenttia:

Lähetä kommentti