Neuvottelut luonnon monimuotoisuuden tulevaisuudesta alkavat Japanissa

Lähes 200 valtion edustajat kokoontuvat Japanin Nagoyaan 18.–29.10. päättämään uusista kansainvälisistä tavoitteista turvata luonnon monimuotoisuus. Maanantaina alkava biodiversiteettisopimuksen osapuolikokous järjestetään nyt kymmenettä kertaa. Ympäristöministeri Paula Lehtomäki osallistuu kokouksen korkean tason osuuteen 27.–29. lokakuuta.


Yksi kokouksen keskeisistä tavoitteista on päättää strategiasta ja työohjelmasta, joilla voidaan taistella luonnon monimuotoisuuden vähenemistä vastaan. Toimien ajallinen tähtäin asetettaneen vuoteen 2020. Uusista tavoitteista pyritään saamaan mitattavia ja aiempaa yksilöidympiä. Tämä helpottaisi myös seurantaa.

Suomelle tärkeitä asiakokonaisuuksia Nagoyassa ovat muun muassa meri- ja sisävesiasiat sekä ilmastomuutoksen vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen. Merityöohjelmaan otettaneen mukaan niin sanotut puolisuljetut meret, jollainen Itämerikin on. Suojelualueiden osalta odotetaan linjausta siitä, mikä prosentti maailman maa- ja vesialueista pitäisi suojella, jotta tärkeät elinympäristöt pystytään turvaamaan. Ilmastokysymyksiä käsitellään luonnon monimuotoisuuden kannalta kattavasti kaikissa sopimuksen työohjelmissa.

Tavoitteena pöytäkirja geenivaroista

Kokouksen tavoitteena on myös saada uusi pöytäkirja geenivarojen saatavuudesta ja hyötyjen jaosta. Siinä sovittaisiin periaatteista, joilla kasveista, eläimistä ja mikrobeista saatavia perintöaineksia kuten geenejä ja DNA:ta voidaan käyttää esimerkiksi lääke- tai kosmetiikkateollisuudessa. Samalla linjattaisiin, miten geenivaroista saatavat hyödyt voitaisiin jakaa oikeudenmukaisesti ne omistavien ja niitä hyödyntävien tahojen välillä.

Geenivaroja koskevien määräysten toimeenpano on ollut vaikeaa, vaikka vuonna 1992 syntynyt biodiversiteettisopimus on siihen velvoittanut alusta alkaen. Pöytäkirjasta sopiminen on tärkeää etenkin kehitysmaille, joiden rikkaita luonnonvaroja teollisuus on jo pitkään käyttänyt tuotteittensa raaka-ainelähteenä. Lisäksi tieto eri geeniresurssien vaikutuksista perustuu usein alkuperäiskansojen perinnetietoon, jonka käytöstä saataisiin nyt myös sovittua kansainvälisesti.

Päätökset suuntaavat kansallista päätöksentekoa

Osapuolikokouksen päätökset arvioidaan Suomessa, kun ensi vuonna tarkistetaan kansallisen luonnon monimuotoisuusstrategian ja toimintaohjelman linjauksia. Vastavuoroisesti osapuolikokousten päätöksenteko perustuu pitkälti eri maiden raportteihin siitä, miten kansallinen työ luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi edistyy.

Nagoyassa noussee useaan otteeseen esiin kysymys luonnon rahallisen arvon mittaamisesta. Kokouksen aikana julkaistaan tulokset niin sanotusta TEEB-hankkeesta, jossa on laskettu maailman ekosysteemille rahallinen arvo. Ympäristöministeriö esitti tuoreessa tulevaisuuskatsauksessa, että seuraava hallitus panisi alulle tutkimus- ja kehitysohjelman ekosysteemien ja luonnon monimuotoisuuden taloudellisen merkityksen arvioimiseksi TEEB-hankkeen pohjalta.

Lähde: YM

0 kommenttia:

Lähetä kommentti