Uusi taskurapulaji on asettumassa Suomen vesille

Taskurapuihin kuuluva uusi vieraslaji (Rhithropanopeus harrisii) on asettumassa Suomen merialueille. Ensimmäisen kerran laji tavattiin viime vuonna Naantalin vesillä ja kuluvan kesän lopulta havaintoja on samoilta alueilta kymmenkunta. 

"Runsastuneiden havaintojen perusteella näyttää siltä, että tämä uusi taskurapu on asettumassa Suomen vesille", sanoo erikoistutkija Maiju Lehtiniemi Suomen ympäristökeskuksesta.

Rhithropanopeus harrisii -taskurapu on kotoisin Pohjois-Amerikan itärannikolta, missä se elää jokisuiden murtovesialueilla. Eläin kuuluu äyriäisiin ja suomenkieliseltä nimeltään se voisi asuinpaikkansa perusteella olla liejutaskurapu. Siitä on käytetty myös suomenkileistä nimitystä mutarapu.
Kuva:  Markus Peura 

Suomen kaikki liejutaskuravut ovat yksityishenkilöiden löytämiä Naantalin ja Rymättylän saaristossa. Taskuravut on löydetty kalaverkoista muutaman metrin syvyydestä ja pyydettyjen ahventen mahoista. Tavattujen yksilöiden pyöreähkön selkäkilven leveys on ollut 0,5 - 2 senttiä ja suurin osa niistä on ollut kuolleita löytyessään.

Liejutaskurapu on huomattavasti pienempi kuin muut Itämerestä löydetyt ravut. Villasaksirapu (Eriocheir sinensis) on rannikollamme yleensä 7-10 sentin kokoinen, samoin kuin Naantalin edustalla kerran havaittu rantataskurapu (Carcinus maenas).

Lajin vaikutuksia uudessa elinympäristössä ei vielä tiedetä. Liejutaskurapu kestää laajaa suolapitoisuuden vaihtelua. Se voi elää lähes makeassa vedessä ja toisaalta 29 promillen suolapitoisuudessa. Se sietää myös vähähappisia merenpohjia ja monia ympäristömyrkkyjä.

Liejutaskurapu leviää todennäköisesti laivojen painolastivesitankeissa tai runkoon kiinnittyneenä. Hyvä sietokyky ja monipuolinen ruokavalio ovat varmasti edesauttaneet lajin leviämistä ympäri maailman.

Lajin tunnistaa parhaiten suurista, keskenään erikokoisista saksista, joiden reunat ja alapinta ovat usein vaalean väriset. Toinen hyvä tuntomerkki on "otsan" suoruus silmien välissä. Suomessa hiljattain tavatusta rantataskuravusta liejutaskurapu poikkeaa siinä, ettei sillä ole selviä nystyjä kuoren etureunassa.

Liejutaskurapu on moniruokainen. Se syö kuollutta orgaanista ainesta ja levää pohjalta sekä pieniä selkärangattomia eläimiä kuten simpukoita, monisukasmatoja ja katkoja. Itämeren eteläosissa se itse kelpaa ruoaksi mm. kampeloille, ahvenille, mustakitatokoille ja merimetsoille. Suomessa taskurapuja on löydetty myös ahventen mahoista.

Ensimmäiset kirjatut havainnot lajista Euroopasta ovat jo vuodelta 1874 Hollannista. Sen jälkeen havaintoja on tehty 1900-luvun puolivälin tienoilta alkaen jokisuistoista Saksasta, Puolasta, Tanskasta ja Ranskasta sekä Mustaltamereltä ja Kaspianmereltä. Viimeisen 10 vuoden aikana laji on lähtenyt leviämään. Välimerellä se elää Ranskan ja Tunisian rannikoilla, Itämeressä sitä esiintyy nyt myös Liettuassa.

Lähde: Suomen ympäristökeskus

1 kommenttia: