REDD palkitsee metsiensuojelijoita

Metsien hävittäminen aiheuttaa tällä hetkellä noin viidenneksen globaaleista kasvihuonekaasupäästöistä. Kansainvälisen REDD-aloitteen tavoitteena on hillitä metsäkatoa ja edistää metsien suojelua sekä kestävää käyttöä.

Metsät sitovat ilmakehän hiilidioksidia. Jos metsiä hakataan eikä niiden tilalle kasva uutta puuta, globaalit päästöt lisääntyvät. Metsäkato on nykyisellään energiasektorin jälkeen maailman toiseksi suurin hiilidioksidipäästöjen lähde. Se on ongelma erityisesti trooppisissa kehitysmaissa, joissa hakkuu on taloudellisesti kannattavampaa kuin metsien suojelu tai kestävä käyttö.

Pilottihankkeita Suomen kumppanimaissa

Metsäkatoa pyritään hillitsemään kansainvälisellä REDD-aloitteella (Reducing Emissions from Deforestation and Forest Degradation). Myös Suomi osallistuu työhön, jonka tavoitteena on rahoittaa metsien suojelua ja kestävän kehityksen mukaista hoitoa ja tehdä metsien tuottamien globaalien ekosysteemipalveluiden turvaamisesta taloudellisesti kannattavampaa.

REDD+ -toimien onnistuminen edellyttää niin teknistä, sosiaalista ja taloudellista osaamista kuin hyvää hallintoakin. Rahallisesti REDD-hankkeet ovat kuitenkin moniin muihin kansainvälisiin toimiin verrattuna halpa ja nopea tapa hillitä ilmastonmuutosta.

REDD-mekanismia kehitetään koko ajan. Etenkin Ranskan ja Norjan aloitteesta perustettiin viime toukokuussa kansainvälinen REDD+ Partnership, jossa on nyt mukana yli 50 maata ja suuri joukko kansainvälisiä järjestöjä. YK:n REDD-ohjelmaan kuuluvia pilottihankkeita on käynnissä jo yhdeksässä maassa, joista Tansania, Sambia ja Vietnam ovat Suomen pitkäaikaisia kumppanimaita. Esimerkiksi Tansaniassa myös suomalaistutkijat kehittävät metsien kestävää käyttöä yhdessä paikallisten kyläläisten kanssa.

Lisäksi Suomi rahoittaa esimerkiksi YK:n maatalousjärjestön (FAO) metsäosaston Kestävä metsänkäyttö muuttuvassa ilmastossa -hanketta 14 miljoonalla eurolla. Hankkeen tavoitteena on kehitysmaiden toimintavalmiuksien lisääminen metsiensuojelussa sekä kestävää metsänkäyttöä koskevan tiedon ja käytännön kokemusten kerääminen. Nämä tiedot ovat arvokkaita tulevaa REDD+ -mekanismia suunniteltaessa.

Lähde: Klimaatti
Kuva: Ekofokus

0 kommenttia:

Lähetä kommentti