Lähiympäristö ja paikalliset asukkaat hyötyvät haja-asutuksen jätevesien hyvästä käsittelystä

Haja-asutuksen jätevesiasetuksen toimeenpanossa on esiintynyt monia väärinkäsityksiä. Suomen ympäristökeskus on laatinut vastaukset tyypillisimpiin kysymyksiin, jotka on ymmärretty ainakin osittain virheellisesti.

Lähiympäristön eli kaivojen, uimarantojen ja muiden lähivesistöjen suojelu on jätevesiasetuksen päätavoite. Myös oman terveyden takia on tärkeää huolehtia juomaveden ja vesistöjen hygieniasta, korostaa yksikönpäällikkö Risto Saarinen SYKEstä.

Keskeiset haja-asetuksen jätevesien käsittelyvaatimukset ennen vuoden 2003 asetusta olivat 1960-luvulta. Useimmat rakentamiseen liittyvät muut säädökset on tällä välillä uusittu jo useaan kertaan. Samaan aikaan kunnat ovat nykyaikaistaneet taajamien jätevesijärjestelmiä ja saavuttaneet kiristyneet puhdistusvaatimukset.

Kysymyksiä ja vastauksia haja-asutuksen jätevesien käsittelystä ja asetuksesta:

Miksi haja-asutuksen jätevesiä täytyy käsitellä?

Kiinteistön jätevesiä täytyy käsitellä siksi, että omasta ja naapurin kaivosta saa jatkossakin puhdasta vettä ja että uimarannat ja muut lähivedet säilyvät hyvälaatuisina. Heikkolaatuiset kaivovedet aiheuttavat terveysriskin haja-alueiden asukkaille.

Jokaisen olisi hyvä hoitaa jätevesien käsittelynsä yhtä hyvin kuin toivoo naapurinsakin hoitavan.

Miksi esim. perinteinen kolmen sakokaivon puhdistusjärjestelmä ei riitä?

Perinteiset sakokaivot poistavat vain hyvin pienen osan ulosteiden ja virtsan sisältämistä vesistöjä pilaavista ravinteista ja happea kuluttavista aineista sekä ympäristön hygieenistä tilaa heikentävistä taudinaiheuttajista (bakteerit, virukset, alkueläimet jne.).

Miten jätevesiviemäri tai sakokaivo voivat vaikuttaa kaivoveden laatuun?

Jätevesijärjestelmät ovat aina riski kaivoveden laadulle. Vuotavat jätevesijärjestelmät saastuttavat ajan myötä pohjaveden, tai taudinaiheuttajamikrobit (bakteerit ja virukset) kulkeutuvat jätevesijärjestelmän saastuttamasta maaperästä pohjaveteen esimerkiksi sadeveden mukana. Myös kuivien kausien aiheuttamat pohjavesien virtaussuuntien muutokset voivat johtaa jätevedet kaivoveteen. Vuotavat jätevesijärjestelmät on aina korjattava välittömästi.

Kaivoveteen kulkeutunut jätevesi aiheuttaa ensin maku- ja hajuhaittoja, ja likaantunut juomavesi voi aiheuttaa vatsaoireita. Jätevesien saastuttama pohjavesi on aiheuttanut lukuisia vesiperäisiä epidemioita Suomessa. Sairaan henkilön erittämät virukset pääsevät vuotavan jätevesijärjestelmän kautta maaperään, jossa ne voivat kulkeutua pitkiäkin matkoja ja päätyä lopulta pohjaveteen sairastuttaen pohjaveden käyttäjät.

Jätevesien pilaamassa kaivovedessä ammonium- ja nitraattipitoisuudet ovat korkeammat kuin normaalissa kaivovedessä. Saunavedet eivät vaikuta näiden typpiyhdisteiden määrään, vaikka myös tavallisen mökkisaunan vedet voivat pilata kaivoveden aiheuttamalla hajuhaittoja ja samennusta. WC-jätevedet eli niin sanotut mustat jätevedet aiheuttavat sekä haju- että bakteerihaittoja. Mustien jätevesien ja niin kutsuttujen harmaiden jätevesien eli tiski- ja suihkuvesien vaikutuksesta kaivovesi muuttuu yleensä käyttökelvottomaksi vuosiksi.

Miten haja-asutuksen jätevesiä täytyy käsitellä?

Jätevesiä voidaan käsitellä monin eri tavoin, kunhan ympäristöön pääsevä kuormitus on asetuksen mukainen. Kiinteistöstä ja asukkaista riippuen suunnittelija voi päätyä vanhan järjestelmän ajanmukaistamiseen, kokonaan uuteen järjestelmään tai eri menetelmien yhdistelmään:

  • Jäteveden määrää ja haitallisuutta voidaan vähentää kuivakäymäläratkaisulla.
  • Jätevedet tai osa niistä kuten vesikäymäläjätevedet voidaan kerätä umpisäiliöön, jonka loka-auto tyhjentää ja vie viemärilaitokselle.
  • Varsinaiset jätevesien käsittelyjärjestelmät voidaan jakaa tyypiltään kolmeen pääryhmään: maahanimeyttämöihin, maasuodattamoihin tai ns. laite- eli pienpuhdistamoihin.
  • Keitä haja-asetuksen jätevesien käsittelysäädökset koskevat?

Asetus koskee kaikkia viemäriverkon ulkopuolella olevia kiinteistöjä, myös vapaa-ajan kiinteistöjä. Jäteveden käsittelyä ei kuitenkaan tarvita kiinteistöillä, jotka käyttävät vähän vettä, kun esimerkiksi vesi kannetaan sisään ja ulos. Näiltä kiinteistöiltä asetus edellyttää vain selvityksen tekemistä jätevesijärjestelmästä.

Pitääkö kaikkien tehdä 10 000 euron investointi?

Ei tarvitse. Vaihtoehtojen kustannuksissa on eroja. Asiantuntevan suunnittelijan avulla löytyy edullisin ja tehokkain ratkaisu kullekin kiinteistölle. Jos epäilee vanhan jätevesijärjestelmän uusimisen tarpeellisuutta, kannattaa pyytää neuvoja alueella toimivalta jätevesineuvojalta tai kunnasta.

Mistä saa tietoa erilaisista menetelmistä?

Kun uuden jätevesijärjestelmän hankkiminen tai vanhan kunnostaminen on ajankohtaista, vastuu tiedon hankkimisesta kannatta antaa asiantuntevalle suunnittelijalle, joka osaa tulkita tietoa suhteessa ko. kiinteistön olosuhteisiin. Tämä on tärkeää, koska olennaisen ja luotettavan tiedon erottaminen runsaasta tietomäärästä on vaikeaa.

Kiinteistön omistajat ja muut kiinnostuneet voivat tutustua aihepiiriin verkkopalveluissa, joissa on esitelty mm. lukuisia menetelmiä ja kaupallisia tuotteita.

Suomen ympäristökeskus SYKE ylläpitää asetuksen velvoittamana laajaa palvelua kiinteistön omistajille ja asiantuntijoille.

Haja-asutuksen jätevedet »»

SYKE kokoaa asiantuntijoiden tueksi puhdistamosivustoon puolueettomien tahojen tekemiä tutkimus-, seuranta- ja testituloksia kaikenlaisista kiinteistökohtaisista puhdistusmenetelmistä. Jos tutkimukset ovat riittävän laajoja, SYKE tekee niistä myös lyhyet johtopäätökset suhteessa asetuksen vaatimuksiin.

SYKEn puhdistamosivusto »»

Myös monet yhteisöt ja muut toimijat ylläpitävät aiheeseen liittyviä sivustoja.

Voinko luottaa siihen, että järjestelmä myös toimii riittävän tehokkaasti?

Jos ammattitaitoinen suunnittelija on valinnut menetelmän, joka on mitoitettu ja suunniteltu juuri sinun kiinteistöllesi, rakennettu oikein sekä  sitä käytetään ja huolletaan asianmukaisesti, voit luottaa sen olevan riittävän tehokas.

Onko CE-merkintä tae pienpuhdistamon tehosta?

Ei varsinaisesti. CE-merkki osoittaa, että puhdistamo on testattu eurooppalaisen standardin (EN 12566-3) mukaan. CE-merkintä ei liity kansallisiin vaatimuksiin, esim. Suomen hajajätevesiasetukseen, vaan tuotteiden myyntiin EU:n alueella.

Laitevalmistaja voi kiinnittää CE-merkin laitteeseensa, kun hän on teettänyt standardin mukaiset testit ja täyttää standardin vaatimat muut pakolliset edellytykset. CE-merkintä tulee todennäköisesti pakolliseksi vuonna 2013. CE-merkintä ei ole viranomaisen myöntämä tyyppihyväksyntä.

Standardin mukaisia testejä voivat tehdä ainoastaan tähän tarkoitukseen hyväksytyt testauslaitokset, joita on useimmissa Euroopan maissa. Suomessa pienpuhdistamoiden toimivuuden ja vesitiiviyden testauksen voi tehdä SYKE ja rakenteellisten ominaisuuksien testauksen/arvioinninVTT.

Jos tuote on CE-merkitty, suunnittelijan kannattaa pyytää valmistajalta koko testausraportti liitteineen. Asiantunteva suunnittelija osaa raportin ja laitteen muiden teknisten ominaisuuksien perusteella arvioida laitteen soveltuvuuden ko. kiinteistön olosuhteisiin.

CE-testaus antaa tutkittua tietoa laitepuhdistamon toimivuudesta. Testitulos on yksi luotettava tiedonlähde kun arvioidaan, täyttääkö puhdistamo asetuksen vaatimukset.

Voinko itse ostaa kaupasta sopivan jätevesien käsittelyjärjestelmän?

Ei kannata. Jokainen kiinteistö on oma tapauksensa, ratkaisuvaihtoehtoja voi olla useita. Asiantuntevan suunnittelijan avulla voi säästää järjestelmän hankkimisessa ja järjestelmän huoltokuluissa huomattavasti. Jos epäilee vanhan jätevesijärjestelmän uusimisen tarpeellisuutta, kannattaa ensin pyytää neuvoja alueella toimivalta jätevesineuvojalta tai kunnasta.

Ennen hankintoja ja urakoitsijan kilpailuttamista on haettava kunnan rakennusvalvonnasta lupa järjestelmän toteuttamiselle.

Kiinteistöllä tapahtuva suunnittelu- ja rakentamistyö kuuluvat lisäksi kotitalousvähennyksen piiriin.

Mistä löytää asiantuntevan suunnittelijan?

Pätevällä suunnittelijalla on kokemusta nimenomaan haja-asutuksen vesihuollon suunnittelusta.

Suunnittelijoiden etsimisessä voi hyödyntää mm. pätevöitymistutkintoja vastaanottavan FISEn  ja vesiensuojeluyhdistyksen sivuja:

Haja-asutuksen vesihuoltosuunnittelijoita »» (FISE Oy)

Alan yrittäjiä »» (Suomen vesiensuojeluyhdistysten liitto)

Suunnittelijoita voi myös kysyä kunnan rakennusvalvonta- ja ympäristönsuojeluviranomaisilta.

Lähde: SYKE
Kuva: Ekofokus

*****
PS.

Hallitus esittää ympäristönsuojelulakiin muutosta, jolla vapautettaisiin suoraan lain nojalla lain voimaan tullessa 68 vuotta täyttäneet vakinaiset asukkaat ja kiinteistön haltijat asetuksen käsittelyvaatimuksista. Vapautus ei koske uudisrakentamista.

Lisäksi lakiin tarkennettaisiin, missä tilanteessa kunnalta voi hakea viiden vuoden mittaista vapautusta asetuksen vaatimusten noudattamisesta. Tällaisia erityisen vaikeassa elämäntilanteessa olevia kiinteistönomistajia voisivat olla esimerkiksi vähätuloiset, työttömät ja pitkäaikaissairaat.

Mikäli eduskunta hyväksyy lakiesityksen, lakimuutos tulee voimaan 1.1.2011.

Lähde: YM

0 kommenttia:

Lähetä kommentti