Kantojen poltosta syntyy kivihiileen verrattava päästö

Kantojen korjuusta ja poltosta bioenergiaksi aiheutuu aluksi fossiilisiin polttoaineisiin verrattava hiilidioksidipäästö. Näin suuri päästö johtuu siitä, että metsässä hiili säilyisi hitaasti lahoavissa kannoissa vuosikymmeniä, mutta poltossa hiili vapautuu ilmakehään heti. Suomen ympäristökeskuksen tekemän tutkimuksen tulokset osoittavat, että hakkuutähteiden energiakäyttö ei ole läheskään hiilineutraalia, kuten uusiutuvan bioenergian yleensä oletetaan olevan.

"Kantojen korjuuta on jatkettava noin 20 vuotta ennen kuin tuotettua energiamäärää kohti lasketut päästöt putoavat öljyn ja maakaasun päästöjen alle. Kantoja nopeammin lahoavien oksien polton päästöt ovat pienemmät. Metsien hiilitaseeseen aiheutuvat muutokset heikentävät hakkuutähteiden energiakäytön tehoa päästöjen vähennyskeinona oleellisesti", johtava tutkija Jari Liski SYKEstä kertoo.

Uusiutuvan metsäbiomassan energiakäyttöä perustellaan energiaomavaraisuuden ja aluepolitiikan lisäksi ilmastosyillä. Hakkuutähteiden polton ei ole katsottu lisäävän ilmakehän hiilidioksidimäärää, koska poltossa ilmaan vapautunut hiilidioksidi sitoutuu uudelleen kasvavaan puustoon. Polttoa on perusteltu lisäksi sillä, että hakkuutähteiden hiili vapautuisi ilmaan joka tapauksessa hakkuutähteiden lahotessa metsässä.

Kansainvälisessä Global Change Biology Bioenergy-julkaisusarjassa julkaistu uusi suomalaistutkimus osoittaa, että nämä perusteet ovat puutteellisia. Hakkuutähteiden energiakäyttö aiheuttaa merkittävän hiilidioksidipäästön ilmakehään metsän hiilivaraston pienenemisen vuoksi. Tämä päästö on suurimmillaan verrattavissa fossiilisten polttoaineiden päästöihin silloin, kun tähteiden energiakäyttö aloitetaan tai sitä lisätään.

Päästöt suurimmillaan aluksi

Hakkuutähteiden korjuu pienentää metsien hiilivarastoa. Metsään jätetyt kannot ja oksat lahoavat hakkuualoilla hitaasti ja muodostavat pitkäikäisen hiilivaraston. Poltettaessa hiili vapautuu ilmaan heti. Esimerkiksi kannon hiilimäärästä on jäljellä 20 vuoden lahoamisen jälkeen vielä 40-70 % ja oksienkin hiilimäärästä 20-40 %.

Kun hakkuutähteiden korjuukäytäntöä uusilta hakkuualoilta jatketaan vuodesta toiseen, tuotettua energian kokonaismäärää kohti lasketut päästöt pienenevät. Tämä johtuu siitä, että myös metsään jätettyinä hakkuutähteet lahoavat ja aiheuttavat päästöjä. Tehdyissä esimerkkilaskelmissa kesti kuitenkin noin 20 vuotta ennen kuin kuusen kantojen polton päästöt alittivat maakaasun päästöt. Kivihiileen verrattuna kantojen päästöt olivat tällöin 25 % pienemmät. Oksien polton päästöt alittivat maakaasun päästöt jo muutamassa vuodessa ja 20 vuoden kuluttua oksien päästöt olivat 60 % pienemmät kuin kivihiilen. Sadan vuoden jälkeen kantojen päästöt olivat 60 % pienemmät kuin kivihiilestä aiheutuvat päästöt ja oksien päästöt 80 % pienemmät.

Hakkuutähteiden päästöissä eroja

Hakkuutähteiden energiakäytön päästöt riippuvat oleellisesti ilmasto-oloista ja tähteiden ominaisuuksista, ja nämä vaihtelevat Suomessa merkittävästi. Näin ollen olisi mahdollista parantaa toiminnan ilmastovaikutuksia suuntaamalla hakkuutähteiden korjuuta ilmastovaikutusiltaan edullisiin kohteisiin. Tällaiseen suuntaamiseen voidaan käyttää tutkimuksessa kehitettyä laskentamallia. Jotta metsäbiomassan polton ilmastovaikutukset tulevat arvioitua oikein, on välttämätöntä, että metsien hiilitaseeseen aiheutuvat muutokset ryhdytään ottamaan laskelmissa huomioon.

Lähitulevaisuuden päästöt ongelmallisia ilmastonmuutoksen kannalta

Tutkimus osoittaa, että hakkuutähteiden energiakäyttö ei ole suoriin päästövähennyksiin verrattava ilmastonmuutoksen hillintäkeino. Erityisen ongelmallista on se, että hakkuutähteiden päästöt ovat suurimmillaan tähteiden käytön lisäämistä seuraavina vuosina ja vuosikymmeninä. Ilmastoarvioiden mukaan päästöjä pitäisi pystyä vähentämään juuri tänä aikana, jotta voitaisiin välttyä kaikkein voimakkaimmalta ilmastonmuutokselta tällä vuosisadalla.

Lähde: SYKE
Kuva: Ekofokus

0 kommenttia:

Lähetä kommentti