Turpeen energiakäytön ilmastovaikutukset verrattavissa kivihiilen käyttöön

Tavallisimmilta turpeenottoalueilta otettu turve aiheuttaa energiatuotannossa samaa luokkaa olevan ilmastovaikutuksen kuin kivihiilen käyttö. Asia on nyt varmennettu suomalaisten tutkimuslaitosten tekemässä energiaturpeen elinkaariarviointeja koskevassa kriittisessä arvioinnissa.


Suomen ympäristökeskus, Ilmatieteen laitos, Itä-Suomen yliopisto ja Kuopion Geologinen tutkimuskeskus arvioivat ympäristöministeriön toimeksiannosta kriittisesti Suomessa (VTT, METLA, HY, JoY 2007) ja Ruotsissa (IVL 2004, 2008) aiemmin tehdyt energiaturpeen elinkaaritutkimukset. Tämän arvioinnin perusteella on nyt muodostettu uusimman tiedon mukainen käsitys energiaturpeen ilmastovaikutuksista.

Työ osoitti, että luonnontilaisesta suosta otetun turpeen ja kivihiilen energiakäytön ilmastovaikutukset ovat samaa luokkaa kun turvetuotantoalueen jälkikäyttönä on metsitys turpeenoton päätyttyä.  Turvetuotannosta poistuneen suon ennallistaminen johtaa energiaturpeen kannalta huonompaan ilmastovaikutukseen kuin alueen metsitys. Tulokset ovat linjassa suomalaisen ja viimeisimmän ruotsalaisen (2008) tutkimusten kanssa.

Metsäojitettujen soiden turpeen energiakäyttö aiheuttaa keskimäärin hieman kivihiiltä suuremman ilmastovaikutuksen. Tulos on turpeen hyödyntämisen kannalta samanlainen kuin aikaisemman suomalaisen tutkimuksen tulos.

Suopeltojen turpeen käyttö aiheuttaa elinkaaritutkimusten perusteella pienemmät päästöt kuin kivihiilen poltto. Suopeltojen merkitys turvetuotannon lähteenä on kuitenkin vähäinen. Kriittisen arvioinnin lopputulos oli suopeltojen turpeen ilmastovaikutusten kannalta aikaisempia suomalaisia ja ruotsalaisia elinkaaritutkimuksia huonompi.

Energiaturpeen ilmastovaikutukset aiheutuvat pääasiassa turpeen poltossa syntyvästä hiilidioksidipäästöstä, joka tunnetaan suhteellisen tarkasti. Soiden kasvihuonekaasupäästöihin liittyy puolestaan suuria epävarmuuksia ennen ja jälkeen turpeenoton. Tästä huolimatta voidaan sanoa, että turpeenottoon liittyvillä maankäyttötoimenpiteillä voidaan vaikuttaa energianturpeen elinkaarisiin ilmastovaikutuksiin hyvin rajallisesti.

Kriittinen arviointi vahvisti käsityksen turpeen erilliskäytön ongelmallisuudesta ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta. Turpeen käyttöä polttoaineena ei tulisi lisätä yksipuolisesti, vaan turpeen käyttö tulisi liittää hiilineutraalien biomassojen käytön edistämiseen. Turpeen ja uusiutuvan biomassan seoksella voidaan korvata fossiilisia polttoaineita, ja näin saavutettaisiin merkittäviä päästövähennyksiä, vaikka turpeen poltosta vapautuva hiilidioksidi vähentääkin tuotetun bioenergian ilmastohyötyjä.

Käsikirjoitus tutkimusraportista, The climate impacts of peat fuel utilization chains – a critical review of the Finnish and Swedish life cycle assessments (pdf 2,2 Mt), joka julkaistaan ympäristöhallinnon julkaisusarjassa syksyllä 2010

Lähde: Suomen ympäristökeskus

0 kommenttia:

Lähetä kommentti