Suomi mukana NASAn satelliittihankkeessa

Ilmatieteen laitoksen kattava säätutka- ja säähavaintoverkosto tekee Suomesta erinomaisen testipaikan satelliittiaineistojen käyttökelpoisuuden tutkimukselle. Satelliittiaineistojen yhä parempaa hyödyntämistä pohditaan Ilmatieteen laitoksella 21. 6. alkavassa kokouksessa.

Tarkat paikalliset havaintotiedot ovat tarpeen, jotta eri satelliittien kautta saatavien kaukokartoitustietojen paikkansapitävyys erilaisissa ilmasto-olosuhteissa voidaan varmentaa. Myös Suomen vaihteleva ilmasto on suotuisa sadetta mittaavien satelliittiaineistojen tutkimukselle.

Tämän takia Ilmatieteen laitos ja NASA järjestävät neljännen kansainvälisen GPM-satelliitin aineistojen paikkansapitävyyteen keskittyvän kokouksen 21.-23. kesäkuuta Ilmatieteen laitoksella Helsingissä. Kokous on osa NASAn Global Precipitation Measurement -satelliittihanketta. Kokoukseen osallistuu noin sata tiedemiestä kaikkialta maailmasta, muun muassa NASAn hankkeesta vastaavat huippututkijat Ramesh Kakar ja Arthur Hou.

Suomi tuo sadetutkatietoutta hankkeeseen

GPM-satelliittihankkeessa avaruuteen lähetetään vuonna 2013 kaksitaajuinen sadetutka sekä monitaajuinen mikroaaltoradiometri. Hankkeen kustannukset ovat noin miljardi Yhdysvaltain dollaria. Suomi on allekirjoittanut NASAn kanssa yhteistyösopimuksen osallistumisesta GPM-hankkeeseen.

Suomalaiset tutkijat ovat osa NASA PPM (Precipitation Measurement Missions) -tiedetyhmää, ja heidän tehtävänään on muun muassa avustaa lumisade algoritmin kehittämisessä tutkimalla sateen olomuodon vaikutusta mittauksiin.

-Ilmatieteen laitoksen kattava säätutkaverkosto on hyödyllinen koko maailman satelliittimittauksien laadun tarkkailua ajatellen, toteaa tutkimusprofessori Jarkko Koskinen Ilmatieteen laitoksesta. Tutkijat selvittävät myös satelliittimittausten ja mallinnuksen avulla satelliittiaineistojen luotettavuutta mittaamalla maan ja lumen mikroaaltoalueella lähettämää lämpösäteilyä. Hankkeen tarkoituksena on myös tuottaa globaaleja sadehavaintoja, tarjota parempaa ymmärtämystä sään ääri-ilmiöistä sekä sateen globaalista jakaumasta ilmastotutkimuksen tarpeisiin.

-Ilmatieteen laitos tuo hankkeeseen korkeatasoiset säätutka- ja maanpintamittaukset satelliittivertailuja varten, sekä asiantuntemuksen sateiden ääri-ilmiöistä pohjoisilla leveysasteilla, tiivistää erikoistutkija Jarmo Koistinen.

Tutkimusta rahoittaa Suomen Akatemia, ja Suomen ryhmässä ovat Ilmatieteen laitoksen lisäksi mukana Helsingin yliopisto, Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu, Vaisala Oyj ja Suomen ympäristökeskus Syke.

Lähde: Ilmatieteen laitos
Kuvakaappaus:  Wikipedia, NASA

0 kommenttia:

Lähetä kommentti