Lähijärvi kuntoon kunnostamalla

Suomessa on arviolta yli 1500 kunnostuksen tarpeessa olevaa järveä ja rehevöityminen vaivaa noin viidesosaa maamme järvien pinta-alasta. Rehevöitynyt lähijärvi on mahdollista pelastaa huolellisella suunnitellulla ja pitkäjänteisellä kunnostustyöllä. Kunnostus parantaa järven ekologista tilaa, virkistyskäyttömahdollisuuksia, asuinympäristön viihtyisyyttä, järven kalataloudellisia edellytyksiä sekä luonnon- ja maisemansuojelua. Järven kunnostuksesta hyötyvät kaikki!


Kunnostustoiminnan ensimmäinen askel on paikallisen yhteistyön käynnistäminen, Tärkeitä toimijoita järven kunnostuksessa ovat vesialueen omistajat, alueen asukkaat, vapaa-ajanasukkaat ja kalastajat. Jo pelkästään vapaaehtoisvoimin voidaan tehdä paljon järven tilan parantamiseksi. Järvikunnostajien toiminnan tukemiseksi Suomen ympäristökeskus SYKE on julkaissut ympäristöoppaan Rehevän järven kunnostus ja hoito.

Asukkaiden yhteistyöllä hyviin tuloksiin Pusulanjärvellä ja Ruutinlammella

Nummi-Pusulan kunnasta Uudeltamaalta löytyy kaksi esimerkkiä siitä, kuinka rehevöityneiden järvien tila on kohentunut paikallisella yhteistyöllä ja talkoohengellä.

Pusulanjärvi oli 1990-luvulla erittäin huonossa kunnossa, pahoin rehevöitynyt ja lähes hapeton. Järveen oli vuosikymmenien kuluessa valunut runsaasti ravinteita läheisiltä pelloilta. Myös Pusulan taajaman jätevesiä oli johdettu vuosikymmeniä suoraan järven. Järven tilasta huolestuneet ranta-asukkaat perustivat 1990-luvun puolivälissä Pusulanjärven suoleluyhdistyksen, joka alkoi suunnitelmallisesti kunnostaa järveä. Menetelminä on käytetty mm. hoitokalastusta, hapetusta ja kasvillisuuden niittoa. Kunnostajien uurastus alkoi tuottaa näkyviä tuloksia muutamien vuosien kuluttua kunnostuksen aloittamisesta. Veden laatu parani ja järven kuhakanta elpyi.

Ruutinlampi sijaitsee Nummi-Pusulan Kaukelan kylässä. Pieni, ajoittain läpivirtaukseton lampi kärsii valuma-alueelta tulevasta kuormituksesta. Rehevöitymisen seurauksena lampea vaivaa jokavuotinen happikato. Ruutinlampea on kunnostettu aktiivisesti Kaukelan kyläyhteisön voimin. Lampea on hapetettu ja vesikasvillisuutta poistettu vuosittain. Viime vuosina ongelmia on aiheuttanut vesirutto, nopeasti levittäytyvä Suomen, luontoon levinnyt tulokaslaji, jonka kasvustot ovat toisinaan olleet niin tiheitä, että ne ovat vaikeuttaneet soutamista.  Vesirutto on myös valtakunnallisesti lisääntyvä ongelma. SYKE ja Ruutinlammen hoito- ja suojeluyhdistys ry ovat käynnistäneet tutkimuksen parhaan mahdollisen kunnostusmenetelmän kehittämiseksi ja hoito-ohjelman laatimiseksi.

Vaikka Pusulanjärven ja Ruutinlammen tila onkin viime vuosien aikana parantunut, järvien tila on tarpeellista seurata ja hoitoa jatkaa edelleen. Pienten, valuma-alueiden latvoilla sijaitsevien järvien kunnostus on erittäin tärkeää paitsi järvien ja niiden käyttäjien, myös niiden alapuolisten vesistöjen ja Itämeren tilan parantamiseksi.

Järveä rehevöittää yleensä ulkoinen kuormitus

Järven rehevöityminen on yleensä seurausta pitkään jatkuneesta ulkoisesta kuormituksesta, joka voi olla peräisin esimerkiksi maa- ja metsätaloudesta tai haja-asutuksesta. Menneinä vuosikymmeninä myös taajamien ja teollisuuslaitosten jätevesiä laskettiin tyypillisesti suoraan vesistöihin. Rehevöityminen näkyy järvissä vedenlaadun heikkenemisenä, levien lisääntymisenä ja muutoksina järven kasvi-, kala- ja lintulajistossa. Pitkälle edennyt rehevöityminen aiheuttaa haittaa sekä järven käytölle että sen eliöstölle.

YO 2010 Rehevöityneen järven kunnostus ja hoito


Lähde: Suomen ympäristökeskus
Kuva: Kuvakaappaus ympäristöoppaasta

0 kommenttia:

Lähetä kommentti