Merentutkijat selvittivät Grönlannissa merijään ilmastovaikutuksia

SYKEn merikeskuksessa työskentelevät professori David Thomas ja erikoistutkija Hermanni Kaartokallio ovat juuri palanneet tutkimusmatkalta Grönlannista. He selvittivät kansainvälisessä tutkijaryhmässä merijään merkitystä arktisten merien ja ilmakehän hiilidioksiditaseiden säätelyssä.

Tutkimusmatka liittyy SYKEn merikeskuksen ilmastomuutoksen vaikutuksia meri- ja merijääekosysteemeissä käsittelevään tutkimukseen.

"Jään eliöstö ja eräät jäätymisen aikana tapahtuvat kemialliset reaktiot ovat keskeisiä jään yläpuolisen ilman ja jään alla olevan veden hiilidioksidipitoisuuden säätelyssä", Suomen Akatemian FiDiPro-professorina Suomessa työskentelevä David Thomas toteaa.

”Merijäähän liittyvien prosessien parempi ymmärtäminen on välttämätöntä arvioitaessa Pohjoisen jäämeren merkitystä  globaaleille hiilidioksiditaseille. Se on tärkeää myös ilmastomuutoskeskustelulle. Pohjoisen jäämeren vuotuinen jääpeite on huvennut dramaattisesti ja tutkimustamme tarvitaan jään vähenemisen seurauksien ymmärtämiseksi.”

Kansainvälistä tutkimusyhteistyötä

18 hengen tutkimusryhmässä oli tutkijoita Grönlannista, Tanskasta, Belgiasta, Saksasta, Suomesta, Walesista, Skotlannista ja Yhdysvalloista. Tutkimus tehtiin lähellä pientä Kapisillitin kaupunkia, joka sijaitsee noin 100 kilometriä itään Grönlannin pääkaupungista Nuukista.

Kaksi viikkoa kestäneen tutkimusretkien ideoijana ja johtajana oli Grönlannin ilmastotutkimuskeskuksen johtaja professori Søren Rysgaard. Työn aikana mitattiin samanaikaisesti ilmakehän, veden ja jään ominaisuuksia. Päivittäin tuotettiin mittaustietoa noin sadasta eri muuttujasta.

Laboratoriossa viileät olosuhteet
“Yksi menestyksekkään polaaritutkimuksen edellytyksistä on oppia selviämään vähemmän ihanteellisissa työskentelyoloissa”, Thomas sanoo. "Tutkimusryhmämme toimi pieneltä retkikuntaa varten vuokratulta laivalla, joka ankkuroitiin kiinni jäähän. Pystytimme täyteen ahdetun laboratoriomme laivan takakannelle. Laboratorion lämpötila ei koskaan noussut yli +4 asteen. Vääntäytyminen sängystä jääkaappikylmään laboratorioon kello neljältä aamuyöllä ei ollut aina kovin houkuttelevaa, mutta mahdollisuus saada harvinaisia näytteitä kyllä korvasi vaivat."

Näytteiden analysointi ja tulosten käsittely vie vielä kuukausia, mutta tutkimusryhmä oli myönteisesti yllättynyt tutkimusretken tuloksellisuudesta: mittalaitteet toimivat hyvin ja runsaasti näytteitä saatiin kerätyksi lyhyessä ajassa.

Lähde:  Suomen ympäristökeskus

0 kommenttia:

Lähetä kommentti