Julkisalojen liitot kampanjoivat: Vesi ihmisoikeudeksi

Tänään (20.3) Roomassa järjestetään mielenosoitus, jolla vastustetaan alueellisten ja kunnallisten vesilaitosten yksityistämistä. Tapahtuma on ajoitettu maanantaina 22. maaliskuuta vietettävän kansainvälisen vesipäivän aattoon.
Italialaisten mielenosoituksen tavoite sopii hyvin maailmanlaajuisen vesipäivän viettoon. Useassa maassa saadut kokemukset varoittavat, että vesilaitosten yksityistäminen voi heikentää palvelun laatua ja nostaa aiheettomasti veden hintaa. Kansalaisten mahdollisuudet vaikuttaa vesihuoltoon ovat vaarassa kaventua.

Vesipäivänä nousee esille myös vesiongelman syvimpiin juuriin menevä kysymys. Kuuluuko oikeus puhtaaseen veteen kansainvälisesti ja kansallisesti tunnustettuihin ihmisoikeuksiin vai riittääkö, että veden saanti todetaan yhdeksi ihmisen perustarpeista?


Espanja ensimmäisenä Euroopassa

Euroopan julkisten palvelujen ammattiliittojen federaatiolla EPSUlla on kysymykseen selvä vastaus. Se pitää vettä ihmisoikeutena ja haluaa, että Euroopan maat ottavat virallisesti saman kannan. Sen vuoksi EPSU onkin virittelemässä maanosanlaajuista kampanjaa, jotta Euroopan maiden päättäjät hyväksyisivät puhtaan veden saannin ihmisoikeudeksi.

Maailmanlaajuisesti toimiva Julkisalojen kansainvälinen liitto PSI on samoilla linjoilla kuin EPSU. PSI:n mielestä veden saannin on kuuluttava kansallisten hallitusten tunnustamiin ihmisoikeuksiin.

Euroopan ulkopuolella kasvava joukko maita on jo hyväksynyt ajatuksen, jonka mukaan oikeus veteen on perustavaalaatua oleva ihmisoikeus. Vuosi sitten vesipäivän viettäjät saattoivat todeta, että yli 20 maata oli ilmoittanut hyväksyvänsä puhtaan veden saannin kaikille ihmisille kuuluvien oikeuksien joukkoon.

Puolet hyväksyjistä oli Latinalaisen Amerikan maita. Se ei ole yllättävää. Viime vuosina juuri Latinalaisessa Amerikassa on käyty useita ankaria kamppailuja vesilaitosten yksityistämisiä vastaan ja yksityistettyjen laitosten ottamiseksi uudelleen yhteiskunnan haltuun.

Euroopassa Espanja on ensimmäisenä maana liittynyt maaryhmään, joka pitää vettä ihmisoikeutena. Oletettavasti espanjalaisten intoon julistaa vesi ihmisoikeuskysymykseksi on vaikuttanut se, että monella Espanjan alueella kärsitään vakavasta ja vieläpä pahenevasta vesipulasta. Se on lisännyt ksnsalaisten kiinnostusta vesiasioihin ja kypsyttänyt tietoisuutta veden saantiin liittyvistä ongelmista.

Tietoisuus on korkealla myös Norjassa. Sen parlamentti sääti hiljattain lain, joka kieltää voiton tavoittelun vesiliiketoiminnalla. Laki on vastaveto ranskalaisen Veolian ja eräiden muiden yksityisten vesihuoltoyhtiöiden pyrkimyksille tunkeutua kuntien hallitsemalle sektorille. Kunnantyöntekijöiden liitto ja useat muut ay-järjestöt tukivat lakihanketta.

Pariisin yksityinen vesimonopoli päättyy

Italiassa ensi lauantain mielenosoittajat eivät mene vaatimuksissaan yhtä pitkälle kuin Norjan uusi laki. Sen sijaan mielenosoittajat vaativat muutosta pääministeri Silvio Berlusconin läpiajamaan lakiin, jonka mukaan aluehallintojen ja kuntien on vähennettävä omistustaan vesiyhtiöissä. Mielenosoituksen ovat kutsuneet koolle lukuisten kuntien, ay-järjestöjen sekä ympäri maata vesiasioissa toimivien kansalaisaktiivien rintama.

Italian rintamajako muistuttaa asetelmaa, joka on viime 20 vuoden ajalta tuttu useista maista maapallon eri osissa. Vastakkain ovat yritysvetoista vesihuoltoa kannattavat voimat ja ne, jotka pitävät parhaana vaihtoehtona julkishallinnon alaisuudessa toteutettua vesihuoltoa. Rintamalinjan molemmilla puolilla on koettu sekä voittoja että tappioita. Julkisesti hallittuja vesilaitoksia on yksityistetty ja yksityisiä on otettu tai palautettu kuntien ja aluehallintojen hallintaan.

Malmössä asiasta käytiin jo 1990-luvulla kova kamppailu, joka päätyi yksityistämisen vastustajien torjuntavoittoon. Tsekissä 1990-luvun kamppailut päättyivät vesilaitosten yksityistämisiin, mikä on tullut kansalaisille kalliiksi. Näin todetaan hallintojärjestelmien läpinäkyvyyden puolesta toimivan Transparency Internationalin tuoreessa tutkimuksessa.

Pariisissa yli 100 vuotta jatkuneen yksityisen vesimonopolin valtakausi on juuri päättymässä. Vesihuolto palaa kaupungin omien toimintojen osaksi. Toisessa ranskalaiskaupungissa Grenoblessa vesilaitos otettiin takaisin kaupungin haltuun vuonna 2001 laitoksen oltua sitä ennen 12 vuotta yksityisen voitontavoittelun temmellyskenttänä.

Norjalaisten kavahtama ranskalaisyhtiö Veolia on vastatuulessa myös Berliinissä. Sen sopimus kaupungin kanssa on voimassa vuoteen 2028 asti, mutta Veolia on joutunut suostumaan neuvotteluihin, joissa sen voittoa rajoitetaan.

EU:lta tukea kehitysmaiden julkisille vesipalveluille

Vesi- ja jätevesihuollon suurimmat puutteet löytyvät kehitysmaista. Noin 1,1 miljardia ihmistä joutuu elämään ilman puhdasta vettä. Pääosa heistä on kehitysmaiden kansalaisia. Toimivan jätevesihuollon puutteesta kärsii arviolta 2,5 miljardia ihmistä.

Nämä jättimäiset ongelmat kuuluvat luonnollisesti kansainvälisen vesipäivän keskeisiin aiheisiin. EU-maissa julkishallinnon vesihuollon kannattajat voivat iloita siitä, että Euroopan komissio on alkanut suhtautua aiempaa myönteisemmin valtiollisiin ja paikallishallintojen vesilaitoksiin. Selvä osoitus siitä on mittavan rahoituksen ohjaaminen niiden kehittämiseen.

Juhani Artto
Lähde: Maailma.net
Kuva: World Water Day
Lue myös: Vesi
*************
Suomessa Marko “nälkä” Sihvonen aloitti mielenilmauksen 1.2.2010 eduskuntatalon edustalla vastustaakseen pohjavesien myyntiä yrityksille. Teemoina ovat pohjavesi, sananvapaus ja korruptio. Tällä hetkellä (20.3) tukijäseniä Sihvosella Facebookissa on jo lähes 4500. Mielenilmaus jatkuu ympäri Suomea ns. maakuntakierroksena.

0 kommenttia:

Lähetä kommentti