Kööpenhaminan päästöleikkaukset eivät riitä - lämpötila nousee jopa 3 astetta

Joulukuinen Kööpenhaminan ilmastokokous raapi aikaan asiakirjan, johon valtiot tammikuun aikana ilmoittivat päästöleikkaustavoitteensa. Leikkausten lopputulos on asiantuntijoiden mukaan riittämätön - eikä riittämättömyydessäänkään edes sitova.

Kööpenhaminan ilmastokokous päättyi niin kutsuttuun Kööpenhaminan asiakirjaan (Copenhagen Accord).

Lopputulos oli pettymys: Asiakirjan sisältö on yleisluontoinen ja sen sitovuus epäselväksi – siinä ei sitouduta edes siihen, että sen luettelemat asiat myöhemmin täsmennettäisiin sitovaksi kansainväliseksi sopimukseksi.

Kioton ilmastosopimus umpeutuu vuonna 2012, eikä kansainvälisesti sitovien ilmastosopimusten jatko siis Kööpenhaminassakaan vielä selvinnyt.


YK: Kaksi astetta on raja-arvo

Pettymyksestä huolimatta Kööpenhaminan ilmastosopimuksessa oli myös myönteisiä puolia.

Ensinnäkin Yhdysvallat on Kööpenhaminan asiakirjassa mukana toisin kuin Kioton ilmastosopimuksessa.

Toiseksi kyseessä on ensimmäinen YK-asiakirja, joka asettaa ilmaston lämpenemiselle kahden asteen raja-arvon vuoteen 2100 mennessä. Mitään kansainvälistä päästörajaa asiakirja ei kuitenkaan aseta.

Lisäksi Kööpenhaminan asiakirjassa on jouduttu tunnustamaan, että pelkästään teollisuusmaiden päästöjen leikkaaminen ei ilmastonmuutoksen hillitsemisessä enää riitä. Toisin kuin Kiotossa, nyt päästöleikkauksia odotetaan myös kehitysmailta – vaikka totuuden nimissä on muistettava, että niiden osuus kasvihuonekaasujen tuottamisessa on historiallisesti minimaalinen.

Kööpenhaminassa sovittiin, että teollisuusmaat kertovat tammikuun loppuun mennessä YK:lle, millaisiin päästövähennyksiin kukin pyrkii vuoteen 2020 mennessä.

Omaehtoiset tavoitteet – jotka eivät siis ole sitovia lupauksia – on nyt annettu. Lopputulos on vaatimaton.

Kanada "leikkaa", päästöt lisääntyvät

Eniten odotuksia ja toiveita kohdistui Yhdysvaltoihin, joka on paitsi maailman suurin saastuttaja, myös "ennakkotapaus" monen muun maan päätöksille.

Yhdysvallat ilmoitti, että se tähtää 17 prosentin päästövähennyksiin vuoteen 2020 mennessä - mutta ei vuoden 1990 vaan vuoden 2005 tasosta.

Niinpä vähennys on vuoden 1990 päästötasoon verrattuna vain vaivaiset 5 prosenttia.

Yhdysvaltojen laiha tarjous johti ketjureaktioon: Kanada sanoi myötäilevänsä Yhdysvaltoja ja leikkaavansa vuoden 2020 päästöistä samaiset 17 prosenttia, ja samaiseen vuoden 2005 tasoon verrattuna.

Vuoden 1990 tasoon verrattuna kehitys heittää kuitenkin Kanadan kohdalla häränpyllyä, sillä Kanadan päästöt olisivat näin muodoin 19 prosenttia suuremmat vuonna 2020 kuin ne olivat vuonna 1990.

EU kanta on, että se vähentää päästöjään 30 prosenttia vuoden 1990 tasosta, jos muut maat sitoutuvat samaan. Muussa tapauksessa sekin tyytyy 20 prosentin leikkaukseen – mikä Yhdysvaltojen kitsastelun vuoksi näyttäisi toteutumassa olevalta tulevaisuudennäkymältä.

Kaukana IPCC:n suosituksista

World Resources Institute (WRI) on laskenut tammikuun loppuun mennessä ilmoitettujen leikkauslukujen pohjalta, että maailmanlaajuisesti päästöt tulisivat nyt annetuilla tavoiteluvuilla tippumaan vuoteen 2020 mennessä vain 12-19 prosenttia vuoden 1990 tasosta.

Vaihtelu johtuu siitä, että EU:n lisäksi monien muidenkin tahojen lupauksiin sisältyi täsmäluvun sijaan haarukka päästöleikkausten vähimmäis- ja enimmäistasosta.

Hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC, jota voidaan pitää tämän hetken luotettavimpana ja laaja-alaisimpana ilmastoasiantuntijaryhmittymänä, on arvioinut, että ilmaston lämpenemisen hillitseminen kahteen asteeseen kuluvan vuosisadan loppuun mennessä vaatisi 25-40 prosentin leikkauksia vuoden 1990 päästötasoon. Siitä jäätiin Kööpenhaminan ilmastoasiakirjaan ilmoitetuissa päästövähennyksissä kauas.

Kolmen tieteellisen asiantuntijaorganisaation yhdessä kokoamassa The Climate Action Tracker -raporttissa lasketaankin, että nykyisellä päästövähennystahdilla maapallon keskilämpötila tulee nousemaan yli kolme astetta esiteollisesta ajasta.

Kaksi astettakaan ei ole turvaraja, mutta yli kolmen asteen lämpötilannousun on arvioitu vaikeuttavan ihmisten elämään sekä Etelässä että rikkaassa Pohjoisessa.  

Teollisuusmaiden päästöleikkauslupauksia
(Lähde: Human Resources Institute)

Artikkelin on kirjoittanut: Lauri Haapanen
Lähde: Kepa

0 kommenttia:

Lähetä kommentti