Ilmastonmuutostutkimus tarvitsee uusia skenaarioita

Ilmastonmuutoksen analysoinnissa käytetään kasvavassa määrin skenaarioita, jotka auttavat tutkijoita hahmottamaan tulevaisuuden kehityssuuntia yhteiskunnassa, taloudessa ja ympäristössä sekä erilaisten poliittisten toimien mahdollisia seurauksia. Nykyisin käytössä oleva skenaariojoukko laadittiin IPCC:n toimeksiannosta jo yli kymmenen vuotta sitten, eikä siihen sisälly kaikkea niitä olennaista seikkoja, mitä tutkijat ja päättäjät tarvitsisivat.

Nykyiset skenaariot eivät esimerkiksi ota huomioon merkittäviä poliittisia toimia kasvihuonekaasupäästöjen rajoittamiseksi ja ilmastonmuutosten seurauksiin sopeutumiseksi. Ne eivät myöskään anna riittävässä määrin tietoa alue- ja paikallistason tutkimuksia varten. Lisäksi skenaarioita koskeva tieto ei ole kulkenut riittävän nopeasti tutkijoiden välillä.

Näin ollen on selvää, että ilmastonmuutostutkimuksen avuksi tarvitaan uusia skenaarioita. Kansainvälisesti arvostetun Nature-tiedelehden uusimmassa numerossa julkaistavassa artikkelissa esitellään kehitteillä olevia globaalitason skenaarioita, joiden on määrä korjata edellä mainittuja puutteita.

Uudet skenaariot korjaavat vanhojen puutteita

Nature-lehden artikkelissa on kirjoittajina joukko kansainvälisen monitieteellisen tutkijaryhmän jäseniä, yhtenä heistä professori Timothy Carter Suomen ympäristökeskuksesta. Timothy Carterin osuus liittyy ilmastonmuutoksen vaikutusten ja niihin sopeutumisen tutkimuksen skenaarioille asettamiin vaatimuksiin.

Sekä itse skenaarioissa että niiden laadintaprosessissa on uusia elementtejä, joita ei vielä ollut käytössä edellisiä skenaarioita kehitettäessä. Uusia piirteitä skenaarioissa ovat:

  • tulevaisuuden kasvihuonekaasupäästöjen määrät olettaen eritasoisia poliittisia interventioita, rajoittamattomista päästöistä tiukkaan päästöpolitiikkaan, jonka seurauksena päästöt saavuttaisivat huippuarvon ja alkaisivat sitten nopeasti vähentyä, jolloin kasvihuonekaasujen pitoisuudet lopulta vakiintuisivat 
  • pitkän aikavälin skenaariot vuoteen 2300 asti, nykyisten vuoteen 2100 päättyvien sijasta, jotta voitaisiin huomioida myös muutokset, jotka tapahtuvat myöhemmin saavutettaessa jokin  kriittinen kynnysarvo 
  • vuoteen 2035 ulottuvat lyhyen aikavälin skenaariot, jotka antavat tarkempaa alueellista tietoa (mm vuosikymmenkohtaisia ennusteita) ilmastosta, ilmakehän kemiasta ja maankäytöstä 
  • ilmastosysteemin prosessit ja takaisinkytkennät, jotka eivät sisälly aikaisempiin maailmanlaajuisiin malleihin, esim. hiilen kierto, dynaaminen kasvillisuus, mannerjäätiköt, aerosolit ja ilmakehän kemia

Rinnakkaisprosessi lyhentää aikaviipeitä skenaarion julkaisun ja käytön välillä

Myös skenaarioitten laadintaprosessi on kokonaan erilainen kuin aikaisemmin. Sen sijaan, että nähtäisiin aikaisempaan tapaan paljon vaivaa yhteisymmärrykseen pääsemiseksi ajateltavissa olevien tulevaisuuden kehityskulkujen kuvauksista, joiden perusteella skenaariot sitten laaditaan, tutkijat ovat päättäneet valita neljä olemassa olevaa skenaariota suoraan julkaistusta kirjallisuudesta. Näitä ns. edustavia pitoisuuden kehityskulkuja (RCP) on jo käytetty simuloimaan tulevaa ilmastoa uuden sukupolven ilmastomalleilla. Ilmastomallisimulaatioiden ohella laaditaan uusia demografisia, sosiaalis-taloudellisia, teknologisia ja maankäyttöskenaarioita, käyttäen yhdennetyn arvioinnin  malleja.

Uusia skenaarioita tarvitaan ilmakehän tulevan koostumuksen, ilmaston, merenpinnan korkeuden, ilmastonmuutoksen mahdollisten vaikutusten, eri toimintojen haavoittuvuuden sekä hillintä- ja sopeutumistoimien arviointiin. Skenaariot tarjoavat arvokkaan resurssin ilmastonmuutoksen tutkijoille kaikkialla maailmassa, ja suunnitteilla on järjestely, jossa skenaarioihin pääsee käsiksi useiden eri puolille maailmaa sijoitettujen tietokantojen kautta. Toivottavaa on, että tutkijat saavat käyttöönsä uudet skenaariot niin ajoissa, että sekä itse skenaarioita että niiden seurauksia voidaan arvioida jo vuonna 2014 julkaistavaksi suunnitellussa IPCC:n viidennessä arviointiraportissa.    

Lähde: SYKE
Kuva: UCAR

0 kommenttia:

Lähetä kommentti