Luonnon monimuotoisuuden teemavuosi

Ympäristöministeri Paula Lehtomäki: Ihmisten henkilökohtainen suhde luontoon avainasemassa monimuotoisuuden turvaamisessa.

YK:n luonnon monimuotoisuuden teemavuosi on käynnistynyt. Mitkä asiat tulevat teemavuoden aikana olemaan Suomen kannalta keskeisiä?

Tuomme voimakkaammin yleiseen tietoisuuteen luonnon monimuotoisuuteen liittyvät haasteet. Kansallisesti meille on erityisen tärkeää pystyä turvaamaan kartoitusten perusteella osoitettujen uhanalaisten luontotyyppien sekä uhanalaisten lajien tulevaisuus.

Onko tiettyjä luonnon monimuotoisuuteen liittyviä kansainvälisiä kysymyksiä, jotka ovat Suomelle erityisen tärkeitä?

Meille kansainvälisesti tärkeät asiat ovat niitä, jotka ovat myös kotimaassa tärkeitä. Erityisesti metsät, niin boreaaliset kuin trooppisetkin, sekä vesikysymykset.

Sekä kansallisesti että kansainvälisesti meidän tulee nostaa paremmin esiin luonnon monimuotoisuutta muiden kysymysten varjosta.

Julkisessa keskustelussa luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen jää usein ilmastonmuutoksen jalkoihin. Asiaa pidetään ehkä vaikeana, eikä monimuotoisuuden väheneminen ole esim. ulkona liikkuessa yhtä helposti havaittavissa kuin ilmastonmuutoksen aiheuttamat tulvat ja hirmumyrskyt.

Miten ihmiset saadaan havahtumaan luonnon monimuotoisuuden hupenemiseen yhtä vahvasti kuin ilmastonmuutokseen, kun nämä kaksi ilmiötä ovat kuitenkin niin vahvasti yhteydessä toisiinsa?

Tämä vaatii pitkäjänteistä työtä. On tärkeää, että me, jotka olemme työssämme asian kanssa tekemisissä, nostamme sitä aktiivisesti esille.

Pidemmällä aikavälillä vankin keino on pyrkiä vahvistamaan ihmisten omakohtaista luontosuhdetta. Tällöin ihmisille syntyy aito, arkipäiväinen kontakti luontoon sekä kyky havainnoida luontoa ja sen muutoksia omin silmin.

Eurobarometrin (2007) mukaan suomalaiset ovat Euroopan kansoista kaikkein vähiten huolissaan luonnon monimuotoisuuden häviämisestä. Mistä tämä kertoo?

Suomessa perinteisesti mielletään, että meillä asiat ovat aika hyvin. Suomi on harvaan asuttu maa, eikä missään tarvitse ottaa kovin montaa askelta, kun on jo "metikössä". Tästä erityispiirteestä on syntynyt liiankin hyvä kuva kotimaisen luonnon tilanteesta. Suomessa on paljon luontoa, mutta monet asiat vaativat jatkuvaa ponnistelua.

Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma METSO:n tavoitteena on vuosien 2008–2016 aikana saada suojeluun peräti 96 000 hehtaaria metsää. Miten tavoitteeseen päästään?

METSO-ohjelma on lähtenyt käyntiin hyvin, ja nyt sen rahoitus on täysin toisella tasolla kuin aiempina vuosina.

Tiedotamme aktiivisesti metsänomistajille METSO:n tarjoamista mahdollisuuksista. Pidämme myös huolta siitä, että hallintomme on kunnossa, jotta se pystyy tekemään suojelusopimuksia laadukkaiden kohteiden osalta. Hehtaarit yksin eivät ole tärkeitä, vaan merkittävää on saada suojeltua kattava, moni-ilmeinen ja laadukas kokonaisuus. Tämä on toki myös hallinnolle haaste.

Itämeren vedenalaisista luontotyypeistä puolet on erittäin uhanalaisia tai vaarantuneita. Merialueille suunnitellaan tuulivoimaloita, vaikka vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden peruskartoitus on yhä kesken. Onko meillä tarpeeksi tietoa vedenalaisesta luonnosta, jotta kestäviä rakentamispäätöksiä pystytään tekemään?

Tietoa ei varmaankaan ole vielä aivan tarpeeksi. Etenkin niitä paikkoja, joille tuulipuistoja suunnitellaan, on syytä kartoittaa tarkasti. Toki Itämeren yleinen huono tila vaikuttaa myös vedenalaisten luontotyyppien uhanalaisuuteen.

Tuulivoima on hyvä esimerkki siitä, että meillä on ilmasto- ja energiapoliittisesti kunnianhimoiset tavoitteet. Tuulivoiman lisääminen ei kuitenkaan ole ympäristön kannalta ongelmatonta.

Itämeren tuulipuistojen pinta-alat eivät ole kauhean laajoja. Luonnon monimuotoisuuden kannalta olisi järkevää, että tuulivoimapuistoja kootaan vähän suurempiin kokonaisuuksiin, jotta meriluonto voi jatkaa rauhassa olemassaoloaan niillä alueilla, joilla puistoja ei ole.

Monet suomalaiset ovat aktiivisia retkeilijöitä. Millaisessa luonnossa itse mielelläsi liikut?

Luonnossa liikun lähinnä polulla tai kuntopolulla. Pidän myös tärkeänä, että kun työtehtävissäni tutustun moniin erilaisiin kohteisiin, vierailuun liittyy aito maastokäynti. Viime keväällä esimerkiksi kävimme Kilpisjärvellä ollessamme Saanan rinteillä lumikenkäilemässä.

Kannattaako luonnon monimuotoisuutta juhlia teemavuodella?

On tärkeää korostaa asian tärkeyttä teemavuodella. On kuitenkin harmillista, ettei voida puhua juhlavuodesta, sillä emme ole onnistuneet saavuttamaan tavoitetta pysäyttää luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen.

Mutta vaikka juhlia ei varsinaisesti voida, kannattaa teemavuotta kyllä viettää korkealla profiililla!

Teksti: Katja Huumo, ympäristöministeriö


Aikaisemmin aiheesta:

YK:n luonnon monimuotoisuuden teemavuosi käynnistyy
Luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen jatkuu Suomessa ja maailmalla

0 kommenttia:

Lähetä kommentti