Suomi saavuttaa Kioton velvoitteet


”Suomi on aloittanut hyvin Kioton velvoitteiden täyttämisen", arvioi ympäristöministeri Paula Lehtomäki Tilastokeskuksen tänään julkistamista Suomen kasvihuonekaasupäästöjen määristä Kioton kauden ensimmäisen vuoden (2008) osalta. "Ilmastopolitiikan kustannuksetkaan eivät ole nousemassa Kioton kaudella siihen mittaluokkaan, johon ne aikanaan hurjimmissa arvioissa arvioitiin”, hän toteaa.

Tilastokeskuksen julkaisemasta kansallisesta inventaarioraportista vuodelta 2008 käy ilmi, että Suomen kasvihuonekaasujen päästöt Kioton pöytäkirjan mukaan olivat vuonna 2008 noin 1,2 prosenttia alle Kioton velvoitteen.

Kasvihuonekaasupäästöt ovat pudonneet edellisvuodesta noin 10 prosenttia. Tähän ovat vaikuttaneet sekä taloudellinen lama ja siitä johtuva energiakulutuksen putoaminen, mutta myös johdonmukainen ilmastopolitiikka. Hyvin tehokas väline on ollut EU:n päästökauppajärjestelmän todellisen toimeenpanon alkaminen vuonna 2008.

Ympäristöministeri Paula Lehtomäki pitää hyvänä tilannetta, jossa Suomi ja koko Euroopan unioni ovat niin sanotulla Kioto-uralla nyt, kun neuvottelut Kioton pöytäkirjan jälkeisestä ajasta ovat käynnissä toden teolla. Tilanne on siis päinvastainen kuin mitä julkisuudessa on usein puhuttu. Euroopan unionin 15 niin sanotun vanhan jäsenmaan yhteiset kokonaispäästöt olivat vuonna 2007 noin 5 prosenttia alle vuoden 1990 tason.

”Tämä antaa vahvan ja päättäväisen kuvan Euroopan unionista kansainvälisen ilmastopolitiikan eturivin toimijana”, sanoo ministeri Lehtomäki.

Suomi on toimeenpannut päästöjä vähentäviä toimia kaikilla sektoreilla – sekä niin sanotuilla päästökauppasektoreilla että päästökaupan ulkopuolella. Ympäristöministeri tähdentää, että laiskuudelle ja välinpitämättömyydelle ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumiseen liittyvissä toimissa ei saa antaa sijaa. Vanhoihin tuhlaileviin ja päästöjä aiheuttaviin toimiin ei voi palata. ”Ilmastopolitiikka on ennen kaikkea johdonmukaisuutta ja pitkäjänteisyyttä”, korostaa ministeri Lehtomäki.

Suomi on hankkinut päästöyksiköitä myös niin sanotuilla Kioton mekanismeilla ja hiilen varastoja kotimaassa kasvattavilla toimilla. Hankintaohjelman toteutuessa Suomelle tulee Kioto-kaudella noin 2 miljoonaa tonnia lisäyksiköitä vuodessa. Yksiköitä voidaan käyttää päästöjen kompensoimiseen. On vaarana, että taloudellinen kasvu lisää päästöjä Kioto-kauden lopulla.

Lähde: Ympäristöministeriö

0 kommenttia:

Lähetä kommentti