Kööpenhaminan ihme on mahdollinen

Suomalaisten kansalaisjärjestöjen mielestä Kööpenhaminan kokouksessa on ensimmäisen viikon aikana onnistuttu luomaan käyttökelpoinen sopimuspohja, jonka avulla on mahdollista edetä neuvotteluissa. Nyt on ministereiden ja valtiopäämiesten tehtävä täydentää sopimusluonnosta kunnianhimoisilla luvuilla ja muokata se laillisesti sitovaan muotoon.

Greenpeace, Kehys ry, Kirkon Ulkomaanapu, Luonto-Liitto, Natur och Miljö, Maan ystävät, Suomen luonnonsuojeluliitto, Suomen YK-liiton koordinoima Kansalaisten maailmannäyttämö ja WWF

"Laillisesti sitovalla sopimuksella on varmistettava globaalien päästöjen kääntyminen laskuun vuoteen 2015 mennessä ja maapallon keskilämpötilan nousun rajoittaminen mahdollisimman paljon alle kahden asteen," summaa WWF:n ilmastoasiantuntija Salka Orivuori.

Kööpenhaminassa on kyse lukemattomien ihmisten eloonjäämisestä. "Saarivaltio Tuvalun edustaja murtui kyyneliin viime perjantaina neuvotteluissa, ja satatuhatta ihmistä eri puolilta maailmaa kerääntyi Kööpenhaminaan lauantaina vaatimaan kunnollista ilmastosopimusta," kuvailee Suomen Luonnonsuojeluliiton Maria Nuutinen. "Laajapohjaisen kannustuksen on näyttävä prosessissa. Kööpenhaminan ihme on mahdollinen."

Järjestöt kannustavat suomalaisia ja eurooppalaisia päättäjiä näyttämään ministeritason neuvotteluissa vahvaa poliittista tahtoa nostamalla päästövähennysvelvoitettaan ilmastotieteen mukaisesti. "Minimitasona on 40 %:n päästövähennykset verrattuna vuoden 1990 tasoon vuoteen 2020 mennessä. EU:n on myös tehtävä tästä tavoitteesta läpinäkyvämpi: on estettävä ns. kuuman ilman ja metsien hiilinielujen käyttäminen siten, että päästövähennystavoitteen todellinen vaikutus kutistuu," Meri Pukarinen Maan ystävistä sanoo.

"Suomelle erityisen tärkeässä metsäkysymyksessä ei pidä hämärtää nielujen laskentaa, vaan tulee muistaa maailmanlaajuinen kokonaiskuva. Päästövähennyksistä ei pidä yrittää pyristellä pois – ne ovat ainoa todellinen keino muuttaa katastrofaalista suuntaa," Leo Stranius Luonto-Liitosta sanoo. "On muistettava tärkeysjärjestys: tässä puolustetaan ihmiskunnan tulevaisuutta, ei Suomen metsäteollisuutta."

"Ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat jo nyt liian suuri taakka kehitysmaille. EU:n tarjous vuosittaisesta 2,4 miljardin euron lyhyen aikavälin ilmastorahoituksesta on summana merkittävä, mutta se on valitettavasti suureksi osaksi vanhojen apusitoumusten uudelleen paketoimista. Rahoituksen pitäisi tulla nykyisten kehitysrahoitussitoumusten (0,7 % BKTL:stä) lisäksi," muistuttaa Katri Suomi Kirkon Ulkomaanavusta.

"Vaikka lähivuosien ilmastorahoitus on tärkeää, sen ei pitäisi viedä huomiota kehitysmaiden pitkän ajan rahoitustarpeilta. Kööpenhaminassa on päätettävä molemmista. EU:n tulee sitoutua turvaamaan kehitysmaille julkisista varoista vähintään 35 miljardia euroa vuosittain vuoteen 2020 mennessä," lisää Kehys ry:n Rilli Lappalainen.

"Kaikkein tehokkainta olisi hyödyntää jo hiottu Kioton sopimus laillisesti sitovan sopimuksen päivitettynä pohjana, sekä lisätä siihen uusi Kööpenhaminan pöytäkirja," muistuttaa Simo Kyllönen Greenpeacesta.

Lähde: WWF Suomi

0 kommenttia:

Lähetä kommentti