Kehitysmaat ovat veroparatiisitalouden suurimpia häviäjiä

Veroparatiisit pitävät kehitysmaat köyhinä. Jokaista kehitysapueuroa kohden maista katoaa laittomasti noin yhdeksän euroa pääomia etenkin ulkomaisten suuryritysten verojärjestelyjen vuoksi. Nykyisillä keinoilla ilmiötä ei saada kuriin, mutta ongelma on kuitenkin ratkaistavissa, osoittaa Kepan tuore raportti. (pdf)

Uudet tutkimustulokset ovat kääntäneet päälaelleen tavanomaiset käsitykset kansainvälisten rahavirtojen kulkusuunnasta. Kehitysmaista lähtevän laittoman pääomapaon suuruudeksi arvioidaan nykyisin 680–800 miljardia euroa, kun rikkaiden maiden kehitysmaille maksama virallinen kehitysapu oli viime vuonna reilut 80 miljardia euroa.


G20-maiden johtajat julistivat pankkisalaisuuden ajan päättyneeksi huippukokouksessaan Lontoossa huhtikuussa 2009. Käytössä kehitysmaita hyödyttävien uudistusten tekemisessä ei ole pidetty kiirettä.

"Kehitysmaat tarvitsivat nämä varat oman hyvinvointinsa parantamiseen varsinkin näinä talous-, ruoka- ja ilmasto-kriisiaikoina. Kyse ei ole vain saamatta jäävistä verotuloista, vaan myös maiden omien yritysten toimintaedellytysten parantamisesta", sanoo kehitysrahoitusasiantuntija Matti Ylönen Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepasta.

Ylivoimaisesti suurin osuus kehitysmaiden veromenetyksistä on seurausta monikansallisten yritysten verojärjestelyistä. Yleisin veronkierron mekanismi on keinotekoisen pieni tai suuri hinnoittelu tytäryhtiöiden välisessä kaupassa. Lisäksi esimerkiksi kehitysmaissa toimivia kaivoksia on saatu kirjanpidollisesti näyttämään tappiollisilta yrityksiltä, joista ei synny verotettavaa tuloa.
"Samoista ilmiöistä kärsivät myös Suomen kaltaiset maat, mutta köyhien maiden mahdollisuudet valvoa järjestelyjen laillisuutta ovat usein täysin olemattomat", toteaa Ylönen.

OECD:n veroparatiisilistat eivät riitä ratkaisuksi

Kepan "Laiton pääomapako kehitysmaista" -raportissa esitellään eri keinoja, joilla ilmiöön voidaan puuttua tehokkaasti. Esimerkiksi maakohtainen kirjanpito velvoittaisi yrityksiä yksilöimään tulonsa, voittonsa, veronsa, sijoituksensa, varallisuutensa ja velkansa jokaisen maan osalta, joissa niillä on toimintaa. Samalla veronkierrosta ja aggressiivisesta verojen välttelystä tulisi vaikeampaa.

"Kaikki tarvittava tieto maakohtaisen kirjanpidon toteuttamiseksi on jo olemassa yritysten sisällä. Tukea kansainvälisten kirjanpitosääntöjen muuttamiselle on tullut jo Euroopan parlamentilta, ja se on nousemassa myös seuraavan EU-puheenjohtamaan Espanjan agendalle", Ylönen kertoo.

Talouskriisin myötä kehittyneet maat ovat ryhtyneet puuttumaan veroparatiisien toimintaan. Tähän mennessä työkaluina on käytetty OECD:n kokoamia veroparatiisien mustia ja harmaita listoja. Listoilta poispääsyyn riittää kuitenkin vain 12 kahdenvälistä verotiedonvaihtosopimusta muiden maiden kanssa eikä sopimuspaperi vielä takaa toimivaa tiedonkulkua. Vain ani harva kehitysmaa on kyennyt neuvottelemaan sopimuksia.

OECD:n listoja parempi vaihtoehto olisi monenkeskinen sopimus, jossa valtiot sitoutuisivat automaattiseen tietojenvaihtoon.

Suomenkin aika aktivoitua

Suomi voisi aktivoitua esimerkiksi kansainvälisessä maaryhmässä, joka johtaa veroparatiisiongelman ratkaisujen kehittelyä. Tämä olisi hallitusohjelman linjausten mukaista.

Lisäksi Suomi voisi antaa muiden Pohjoismaiden tavoin eri foorumeilla poliittista tukea ongelman ratkaisun vaatimille aloitteille, kuten maakohtaisen kirjanpidon käyttöönotolle ja automaattisen tiedonvaihdon kehittämiselle veroasioissa.

Eräs vaikuttamisen paikka on myös Maailmanpankin vuonna 2010 pidettävä lisärahoituskierros. Pankki on ollut tähän asti hidas lähtemään mukaan laittomien rahavirtojen vastaiseen työhön.

Faktaa:
  • Laittomalla pääomapaolla tarkoitetaan rahavirtoja, jotka on ansaittu, siirretty tai sijoitettu jonkin maan lakien vastaisesti. Kehitysmaista lähtevän paon suuruusluokaksi on arvioitu vuonna 2006 jopa 800 miljardia euroa. Amerikkalaisen Global Financial Integrity (GFI) -tutkimuslaitoksen laskema arvio perustuu muun muassa Maailmanpankin ja IMF:n tilastoihin.
  • GFI on arvioinut, että vajaa kaksi kolmasosaa laittomasta pääomapaosta johtuu yritysten veropaosta, vajaa kolmannes kansainvälisestä rikollisuudesta ja muutama prosentti julkisen sektorin korruptiosta.
  • Veroparatiisien tärkein tunnusmerkki ovat korkeat salaisuuslait tai -käytännöt. Muita tunnusmerkkejä ovat löyhä säätely ja alhainen verotus. Veroparatiiseja on eri arvioiden mukaan 46–70.
Lähde: Kepa
Kuva: Kepa (kuvakaappaus)

0 kommenttia:

Lähetä kommentti